Eduskunta hyväksymässä ilmastolain

Eduskunnassa keskusteltiin 26. helmikuuta hallituksen esityksestä ilmastolaiksi.Esityksen mukaan ilmastolain tarkoituksena on ”luoda pohja pitkäjänteisen, johdonmukaisen ja kustannustehokkaan ilmastopolitiikan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen avoimella ja ennakoitavalla tavalla”.Kyseessä on puitelaki, jolla ei ole välittömiä vaikutuksia käytännön toimijoihin, kuten yrityksiin, kansalaisiin tai kuntien toimijoihin. Puitelakiin tullaan kirjaamaan jo aiemmin hyväksytty tavoite vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna).Ilmastolaki koskee päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjä, päästökauppaa kun säädellään EU-lainsäädännöllä. Lisäksi lailla perustetaan ilmastopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tieteellinen ja riippumaton ilmastopaneeli.Ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Martti Korhosen (vas) mukaan ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan kokonaishallintaa, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja painoarvoa. Korhosen mukaan Suomi asemoi itsensä ilmastolailla ”edistyksellisen ilmastopolitiikan tekijäksi”.”Tämä on myös erittäin tärkeä asia tänä vuonna, kun joulukuussa Pariisissa pitää saada aikaiseksi kunnianhimoinen ja kaikkia maailman maita sitova ilmastosopimus”, Korhonen sanoi lakiehodtusta esitellessään.Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Seuraavassa käsittelyssä — piakkoin, vielä ei tiedetä tarkkaa päivää — lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään. On ilmeistä, että se menee läpi, sillä eduskuntapuolueista lakia vastustavat vain perussuomalaiset.Muut vastaan perussuomalaisetIlmastolaista käytävä keskustelu oli käytännössä väittelyä muiden puolueiden ja perussuomalaisten välillä.Vihreiden Johanna Sumuvuori muistutti, että paitsi kansanedustajien, myös kansan enemmistö (79 prosenttia) kannattaa ilmastolakia. Lisäksi kaksi kolmasosaa toivoo Suomen hallitukselta nykyistä jämerämpää toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”Ilmastolain läpimeno on siis paitsi ympäristön kannalta välttämätöntä ja taloudellisesti järkevää, myös kansan tahdon toteuttamista”, Sumuvuori sanoi. ”Vaikka kasvihuonepäästöt nollattaisiin tänään, ilmastonmuutos ei pysähtyisi. Ilmastolailla on kiire, koska vastuullamme on monien sukupolvien tulevaisuus. Olisi itsekästä, epäeettistä ja vastuutonta politiikkaa lykätä näitä päätöksiä enää päivääkään.”Talousvaliokunnan jäsen Martti Mölsä (ps) sanoi valiokunnan pitävän esitystä monilta osin ongelmallisena ja sen lisäarvoja osin epäselvinä.”Valiokunta katsoo, että esityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa huomattavasti kevyemmällä säätelyllä, tai jopa ilman sitä, ministeriöiden välistä yhteistyötä lisäämällä.””Kyllä tässä Suomi taas on ihan itse asettamassa itselleen rajoituksia, kun tällä hetkellä vain Tanskassa on jonkinlainen ilmastolaki. Eli julkishallinto ja byrokratia paisuvat, ja ministeriöt ja eri sektorit kirjoittelevat ohjelmia ja antavat lausuntoja toisilleen, vaikka ohjaus on jo nyt EU-tasolla.”Oras Tynkkynen (vihr) nousi pian korjaamaan Mölsän tietoja.”Koko tämä ilmastolakikeskusteluhan lähti liikkeelle Isosta-Britanniasta vuosikausia sitten, ja vastaavia ilmastolakeja on sittemmin säädetty ympäri maailmaa lukuisia.””Edustaja Mölsä myös väitti, että Suomi tässä vain asettaa itselleen rajoituksia. Tämä samainen lakiin kirjattu päästötavoite on hyväksytty kerta toisensa jälkeen sekä tässä salissa, hallituksessa, EU-neuvotteluissa että kansainvälisissä yhteyksissä, ja jopa perussuomalaiset ovat sen hiljakkoin itse vahvistaneet omalla allekirjoituksellaan. On kumma, jos sitä nyt tässä aletaan uudelleen kyseenalaistaa.”Myös Antti Kaikkonen (kesk) sanoi, ettei puitelaki tuo uutta jo aiemmin tehtyihin sitoumuksiin.”Mutta on sillä myönteinen signaaliarvo kuitenkin”, Kaikkonen jatkoi. ”Se tuo ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä ilmastopolitiikkaan. Ja jos tämä sali nyt kerran vuodessa ilmastopolitiikasta keskustelee, niin ei se liikaa ole kysymyksen mittakaavaan nähden.””Kaikista tärkeintä tänä vuonna on se, että Pariisin ilmastokokouksessa saavutetaan sopimus, jolla toden totta saadaan kaikki, tai ainakin lähes kaikki, maailman valtiot näihin talkoisiin mukaan. Toivon, että sekä nykyinen hallitus että tuleva hallitus kovasti ponnistelee tämän sopimuksen puolesta.”Kuka maksaa?Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) oli ”erittäin iloinen”, että ilmastolaki eteni eduskunnassa.”Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Se, että ilmastolaki yhdistää yli hallitus- ja oppositiorajojen lähes koko poliittisen kentän, kertoo siitä, että huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ja sen vaikutuksista on yhteinen.”Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli huolissaan rahoista.”Minä olettaisin, että valiokunnan puheenjohtaja, ministeri tai tätä lakia kannattavat kertovat ne kustannusvaikutukset, mitä tästä on. Minkälaiset taloudelliset kustannukset näistä on? Kuka maksaa?” Soini kyseli.Tarkkoja lukuja Soini ei vastaukseksi saanut. Puitelaki ei suoraan edellytä toimia, joten sillä ei ole suoria kustannuksia. Siksi myöskään tarkkoja lukuja ei tiedetä.Pidemmällä aikavälillä itse ilmastonmuutoksen lasku vain kasvaa, muistuteltiin monesta puolueesta.”Mitä pidemmälle viivytetään ilmastonmuutoksen torjuntaa, sitä enemmän se maksaa meille kaikille”, sanoi Riitta Myller (sd).”Tulevat sukupolvet maksavat ilmastonmuutoksen seurauksista”, lisäsi Christina Gestrin (r).Martti Korhonen (vas) kutsui ilmastonmuutoksen hintalappua ”karmeaksi”.”Vieläkö tässä pitää mennä vakavampaan asenteeseen, että tekin alatte ymmärtämään, että jotakin tälle pitää tehdä?” Korhonen kysyi. ”Ja Suomen pitää olla siinä kyllä edelläkävijä, kun sitä jotakin aletaan tekemään.”Miksi Suomen tulisi käydä edellä?”Me olemme aina polvillamme ja ensimmäisinä tekemässä näitä päätöksiä”, valitteli Lea Mäkipää (ps). ”Puhuisitte nyt vähän siitä, että ruvettaisiin ajattelemaan Yhdysvaltoja, Kiinaa, Intiaa ja kehitysmaita.””Kyllä tämä tuo meidän yrityselämällemme ja jokaiselle meille kansalaisille lisää velvoitteita ja maksuja. Siitä ei päästä mihinkään, arvoisa edustaja Korhonen.””Kun katsotaan, kuka tässä maailmassa saastuttaa, niin ne ovat Kiina, Intia, USA, Venäjä”, lisäsi Timo Soini. Soini sanoi, että perussuomalaisetkin sitoutuvat mukaan, jos ilmastosopimuksesta saadaan niin laaja, että se koskee kaikkia maita.”Suurinta ilmastonmuutoksen torjumista on se, että lopetetaan sademetsien hakkaaminen. Se että taistellaan aavikoitumista vastaan. Se että taistellaan liikenteen epäpuhtauksia vastaan. Nämä ovat niitä todellisia asioita”, Soini sanoi. Suomen hiilijalanjäljen lakkauttaminen ei Soinin mukaan ”vaikuttaisi maailman tasolla yhtään mitään”.Entisen ympäristöministerin Ville Niinistön (vihr) mukaan Suomi on kuitenkin jo nyt saanut kehuja ilmastolain valmistelusta muilta mailta.”Kaikki maat liikkuvat ja tekevät omia sitoumuksiaan ja päästötavoitteitaan. Nyt on valinta siitä, onko meidän taloutemme edelläkävijä, luommeko me työpaikkoja vai katsommeko me peräpeiliin.”Riitta Myllerin mukaan vastuu ilmastonmuutoksen torjumisesta kuuluu ”meille kaikille ja jokaiselle sillä paikalla, missä on”.”Me tiedämme, ketkä siitä kaikkein eniten kärsivät. Siitä kärsivät maapallon kaikkein köyhimmät, jotka eivät ole millään tavalla osallisena tähän ilmastonmuutokseen.”Ministeri: Piittaamattomuutta maailman tilastaIlmastolakia vastustavista puheenvuoroista jokainen nousi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Viiltävin kritiikki vastustajia kohtaan tuli ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasoselta.”Pakko sanoa, että perussuomalaisten piittaamattomuus tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista ja maapallon tilasta kyllä hämmästyttää, vaikka toisaalta ei se kovin yllätyksenä tullut”, Grahn-Laasonen sanoi.”Täällä on keskusteltu siitä, mikä rooli Suomella, pienellä Suomella voi olla ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Meillä voi olla hyvin monenlaisia rooleja: Me voimme toimia — ja me toimimme — vahvasti sen puolesta, että kansainvälinen ilmastosopimus syntyisi. Me voimme pitää omasta kotipesästämme huolta, eli siitä, että kannamme oman vastuumme, ja toisaalta meillä voi olla kokoamme suurempi rooli osaamisemme kautta.””Kiitän tästä keskustelusta ja siitä, että kuitenkin eduskunnasta löytyy vastuuta ja halua toimia tulevien sukupolvien ja ympäristömme hyödyksi.”Eduskunta: lmastolaki täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssäEduskunnan täysistunnon pöytäkirja – koko keskustelu ilmastolaistaMaailmantaloudentekijat.fi: Ilmastolaki alku ilmastokestävälle yhteiskunnalle