Keskituloisissa kehitysmaissa asuu yhtä onnellisia ihmisiä kuin rikkaissa teollisuusmaissa.Näin väitetään viime kuun lopulla ilmestyneessä tutkimuksessa, jossa verrattiin 43:a maata keskenään.Yhdysvaltalaisen Pew Research -tutkimuslaitoksen kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan oman elämänsä laatua asteikolla yhdestä kymmeneen. Jos vastaus oli 7-10, vastaaja luokiteltiin ”onnelliseksi”.Tulokset kertovat, että teollisuusmaiden vastaajien onnellisuus on hieman laskussa. Vuonna 2007, kun edellinen tutkimus tehtiin, 57 prosenttia vastaajista oli onnellisia. Nyt onnellisia oli piirun verran vähemmän: 54 prosenttia.Samalla aikavälillä nähtiin suuri loikkaus keskituloisten maiden kohdalla. Onnellisuus kohosi 33 prosentista peräti 51 prosenttiin.Matalatuloisetkin maat ovat lisänneet onnellisuuttaan, vaikka jäävät yhä kauas muista. Onnellisuus kohosi tutkimusvälillä 16 prosentista 25 prosenttiin.Tutkimukseen valittujen 43 maan onnellisuuserot. Pystyakselilla itse määritelty onnellisuus ja vaaka-akselilla tulot. Teollisuusmaat on merkitty tummanpunaisella, keskituloiset maat keltaisella ja matalatuloiset maat harmaalla.Meksikolaiset onnellisimpiaKun vastaajilta kysyttiin, millaisia asioita he arvostavat elämässään, keski- ja matalatuloisissa maissa kärkeen nousivat terveys, lasten saama koulutus, turvallisuus ja oma koti.Kaiken kaikkiaan pisteitä nostivat hyvä elintaso, työpaikka, perhe-elämän laatu, sosiaalinen elämä ja terveys. Muita, pienempiä tekijöitä olivat turvallinen asuinpaikka, uskonnollinen elämä ja koulujen laatu.Tutkimuksesta käy myös ilmi, että onnellisuus vähenee iän myötä niin, että 50 ja 60 ikävuoden välissä saavutetaan aallonpohja, jonka jälkeen onnellisuus lähtee jälleen lisääntymään.Ylipäänsä naiset olivat miehiä onnellisempia, samoin työssäkäyvät verrattuna työttömiin ja naimisissa olevat verrattuna sinkkuihin.Entä missä maassa asuvat onnellisimmat ihmiset? Jos kaikki tutkitut maat otetaan huomioon, onnellisimpia ollaan Meksikossa.Eniten onnellisuus on viime vuosina lisääntynyt Aasiassa – eritoten Indonesiassa, Kiinassa ja Pakistanissa. Onnettomimpia ollaan Egyptissä.Suuri mammona ei tuo onneaTeollisuusmaiden onnellisuustason vakiintuminen on ollut tiedossa jo pitkään. Ilmiö liittyy pitkälti perustarpeiden tyydyttämiseen: määrätyn tulotason jälkeen perusasiat ovat kunnossa eikä rahahankinnoilla ole enää niin suurta merkitystä.Vuonna 2010 julkistetussa Daniel Kahnemanin ja Angus Deatonin tutkimuksessa todettiin, että jopa suuria tuloja arvostavassa Yhdysvalloissa onnellisuus pysähtyy 75 000 dollarin vuosituloihin.Maiden sisällä onnellisimpia ovat kuitenkin yleensä ne, joilla on enemmän tuloja ja korkeampi koulutus.Toisaalta liialliset tulo- ja omaisuuserot vähentävät keskimääräistä onnellisuutta. Kun perustarpeet on tyydytetty, yksilön tyytyväisyys määrittyy usein vertailemalla omaa taloudellista tilannetta muiden tilanteeseen.Tämä näkyy esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, jossa ollaan poikkeuksellisesti onnistuttu vähentämään tuloeroja viime vuosina. Pew’n raportin mukaan latinalaisamerikkalaisten onnellisuus on lisääntynyt merkittävästi – niin paljon, että Latinalainen Amerikka on onnellisin kehitysmaista koostuva maanosa.Pew: People in Emerging Markets Catch Up to Advanced Economies in Life Satisfaction
,