Millainen rooli voimistuvalle järjestökentälle muodostuu hallinnon, armeijan ja kansalaisten välimaastossa? Tästä käytiin vilkasta keskustelua kansalaisjärjestöjen yhteisessä ”Myanmar’s development challenges” -seminaarissa ja sen jälkeisessä työpajassa 30.9.Etniset konfliktit ovat yhä laajoja Myanmarissa, joka on Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppani yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen.Kehitys on Myanmarissa monin paikoin nopeaa, mutta tulokset ja tulot eivät automaattisesti hyödytä kaikkia kansalaisia. Nämä ovat syitä, joiden takia kansalaisyhteiskunnan luottamus maan hallintoon on matalalla.***Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura ovat jo toimineet Myanmarissa useita vuosia. Suomen Pakolaisapu on puolestaan tukenut Thaimaan puolella Myanmarista lähteneitä pakolaisia. Abilis-säätiö on tukenut kahta paikallista järjestöä, ja usea järjestö suunnittelee tai ainakin pohtii yhteistyön aloittamista Myanmarissa.Etenkin järjestöjä koskettavina haasteina Myanmarissa mainittiin yhdistysten hidas rekisteröityminen, pula osaavasta henkilöstöstä sekä korkea hintataso, joka vähentää järjestöjen ydintehtäviin käytettävissä olevaa rahoitusta.Samalla järjestöedustajat ja paikalla olleet myanmarilaiset painottivat kuitenkin myös paikallisen kansalaisyhteiskunnan sitkeyttä ja intoa vaikuttaa maan kehitykseen. Tietotaitoa on hyvä ammentaa alueella jo toimivalta järjestökentältä. Hauraiden valtioiden välinen tiedonjako on lisääntynyt ja tätä kokemuksien jakoa olisi tärkeä hyödyntää myös järjestöjen kesken.Suomen Pakolaisavun Massimo Lanciotti kiteytty suosituksensa Myanmarissa toimiville ulkomaisille järjestöille näin:Do no harm eli älä aiheuta lisävahinkoa.Ymmärrä ja tue olemassaolevia paikallisia verkostoja ja sopeutumismallejaSitoudu pitkäjänteiseen yhteistyöhön.Ole kärsivällinen ja joustava.Seminaari toimi hyvänä sysäyksenä suomalaisen järjestöyhteistyön tiivistämiseksi Myanmarissa. Puhetta oli jopa yhteisestä rekisteröitymisestä tai toimistosta. Osallistujat toivoivatkin, että Myanmariin suuntautuvasta kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet järjestöt kokoontuisivat jatkossa säännöllisemmin. Mukaan mahtuu myös uusia toimijoita.Seuraava yhteinen ponnistus on vaikuttaa Myanmar-maaohjelmaan, jotta ohjelmassa näkyisi vahvasti järjestöjen ääni. Ulkoministeriön on määrä julkaista ohjelma tämän vuoden loppuun mennessä ja kuulemiskierros on tarkoitus järjestää marraskuussa.Seminaarin Myanmarin tulevista kehityshaasteista järjestivät 30.9. yhteistyössä Abilis-säätiö, FIDIDA, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Suomen Pakolaisapu, Siemenpuu-säätiö ja Kepa.Kepa.fi: Suomi lisää kehitysapua Myanmarille
Myanmar kiinnostaa suomalaisjärjestöjä
Myanmar kiinnostaa yhä useampia toimijoita, myös suomalaisia kansalaisjärjestöjä. Maan haavoittuvaisuus on yhä suuri kehityshaaste.
Teksti: Lotta Maijala