Tutkimus: Köyhien ei kannata kopioida rikkaiden koulujärjestelmää

Suomen hyvien Pisa-tulosten jälkeen maahamme on virrannut ulkomaisia delegaatioita tutustumaan opetusjärjestelmäämme.Aina emme ole edes tyytyneet passiivisen vastaanottajan rooliin, vaan suomalaista koulutusalaa on esitelty vienninedistämisvaltuuskuntien voimin ulkomailla, esimerkiksi Algeriassa, Brasiliassa ja Chilessä.Mutta kannattaako köyhien maiden ottaa mallia Suomesta? Ei välttämättä, sanoo uusi tutkimus.Suomea mairittelevissa Pisa-testeissä verrataan eri puolella maailmaa asuvien 15-vuotiaiden matemaattisia, luonnontieteellisiä ja ongelmanratkaisullisia taitoja sekä lukutaitoa. Samassa yhteydessä kartoitetaan myös opiskeluasenteita ja -taitoja sekä opiskeluympäristöä kotona ja koulussa.Tuloksissa on näkynyt vahva korrelaatio maan vaurauden ja hyvien tulosten välillä: mitä rikkaampi maa, sitä paremmin sen nuoret lukevat ja laskevat.Sama vauraus, samat tuloksetMutta entäpä, jos mittauksessa ei asetettaisikaan vastakkain esimerkiksi kaikkia Suomen ja Brasilian nuoria, vaan saman tulotason nuoret eri maista?Yhdysvaltalaisen Center for Global Development -ajatushautomon (CGD) tuoreessa tutkimuksessa tehtiin juuri näin.CGD:n tutkija Justin Sandefur käyttää esimerkkinä Indonesian ja Norjan tuloksia. Indonesia oli vuoden 2012 Pisa-osallistujista köyhin ja Norja vaurain.Indonesian parhaat oppilaat eivät mahtuneet tulostensa puolesta Norjan ylempään puoliskoon. Eikä yksikään indonesialainen lukenut riittävän hyvin, että olisi ylittänyt 90 prosenttipisteen rajan norjalaisten tulostaulukossa.Mutta kun Sandefur kollegoineen suhteutti Indonesian ja muiden maiden tulokset yksittäisten vastaajien tulotasoon, kävi ilmi, että kehitysmaat eivät menestyneetkään niin huonosti.Vauraasta kodista tulevan, kehitysmaassa asuvan nuoren Pisa-tulokset olivat hyvin lähellä samaa tulotasoa edustavan, teollisuusmaassa asuvan vastaajan tuloksia.Tutkijat tekivät vielä toisen vertauksen. He käyttivät hyväkseen globaalia kotitaloustulojen mediaania (lukua, joka saadaan laittamalla kaikki maailman kotitaloudet vaurausjärjestykseen ja valitsemalla tämän jonon keskimmäisen tulotaso) ja vertasivat niitä vastaajia eri maissa, jotka osuivat tulotasoltaan mediaaniin.Tulos oli jälleen sama: mitään merkittävää eroa vastaajien välille ei saatu.Ravinto ja vanhemmat ratkaisevat?Määrättyjen maiden välillä havaittiin kuitenkin suuria eroja mediaanioppilaiden suhteen. Esimerkiksi Turkissa asuva mediaanioppilas osaa lukea paljon paremmin kuin norjalainen vastaavalla tulotasolla oleva nuori. Ja vietnamilaisen oppilaan tulokset ovat parempia kuin OECD-maiden huipuilla Japanissa ja Kanadassa.Tutkijoiden mukaan tästä voi vetää johtopäätöksen, että köyhän maan oppilaan tulokset eivät välttämättä paranisi vaihtamalla oman maan koulu vauraan maan oppilaitokseen.”Ei kannata olettaa, että rikkailla mailla olisi vastaus kaikkeen”, sanoo Justin Sandefur.Tutkijat varoittavat myös, että vauraudella ja Pisa-tuloksilla ei ole välttämättä suoraa keskinäistä yhteyttä, vaan vauraus saattaa toimia välillisesti niin, että tulokset paranevat vasta, kun esimerkiksi ravitsemus ja vanhempien antama huomio kohenevat ja paikallisten koulujen laatuerot tasoittuvat.Vaurauden ja tulosten välinen linkki heikkenee myös jollain vaurauden tasolla. Näin on käynyt OECD-maissa, joissa talous on kasvanut, mutta Pisa-tulokset eivät ole enää nousseet sen mukana.Sandefurin mukaan hyvien oppimistulosten globaali tutkimus on vasta alkutekijöissään. Lisää tietoa tarvitaan etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Etelä-Aasian matalan ja alemman keskitulon maista, sillä ne eivät kuulu Pisa-tutkimuksen piiriin.CGD: Why Poor Countries Shouldn’t Imitate Rich Countries’ School Systemswww.oecd.org/pisa