Julkaistu Maailman Kuvalehdessä 3.3.2022
- Solidaarisuuden tunne on voimakasta yli aaterajojen. Poterot murtuvat ja puoluepolitiikka sivuutetaan kriisin keskellä.
- Tukea annetaan kansallisella tasolla monin keinoin, esimerkiksi tarjoamalla maksutonta junamatkustusta sotaa pakeneville muun muassa Puolassa, Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Slovakiassa, Tanskassa ja Suomessa.
- Sosiaalisessa mediassa leviää laajalla ehdotus kirjoittaa arvosteluja venäläisille ravintoloille ja eri palveluille, ja linkittää niihin oikeaa tietoa sodan kulusta, myös kuvia ja videoita. Näin tieto leviää myös valvottujen medioiden selän taakse.
- Venäläiset Instagram-vaikuttajat ja julkisuuden henkilöt tekevät voimakkaita ulostuloja, joissa kyseenalaistetaan voimakkaasti Venäjän valtion väkivaltainen propaganda. Esimerkiksi Vladimir Putinin lehdistöpäällikön Dmitry Peskovin tytär postasi omassa Instagramissaan ”Not to war”. Megaluokan artisti Svetlana Loboda julkaisee tietoa sodasta ja vetoaa tunteikkaasti valtaapitäviin.
- Ymmärrys asioiden kytkeytyneisyydestä ja julkisen paineen laajuus on noussut ennennäkemättömälle tasolle. Esimerkiksi Netflix ei suostu sopimuksista huolimatta lähettämään Venäjän valtion propagandaa ja Spotify sulki Moskovan toimistonsa.
- Kauppiaat eivät laita iltapäivälehtien lööppisivuja esille suojellakseen lapsia uutisoinnilta; näin tehtiin esimerkiksi Suomessa Littoisten K-Marketissa.
- Meemit, Instagramin tarinat ja TikTok-videot kiertävät laajasti ja niillä on iso vaikutusvalta sekä traumojen käsittelyssä että motivaation ylläpitämisessä huumorin keinoin.
- Hakkeri- ja aktivistiryhmä Anonymous on lähtenyt vahvasti kybersotaan Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan.
- Ukrainan varapääministeri ja digitaalisen kehityksen ministeri pyysivät Twitterissä yrittäjä Elon Muskilta StarLinkiä turvaamaan katkaistun nettiyhteyden. Se toimitettiin jo sodan neljäntenä päivänä.
- Suuret urheiluliitot reagoivat poikkeuksellisen voimakkaasti sulkemalla Venäjän (ja Valko-Venäjän) ulos kilpailuista. Urheilun ja politiikan yhteys ei ole enää tabu edes FIFA:ssa.
- Venäläisten kissojen osallistuminen kansainvälisiin kissakilpailuihin kielletty.
- Venäläiset urheilijat käyttävät kiellettyä termiä ‘sota’ ja vaativat sen lopettamista. Näin ovat tehneet muun muassa jääkiekkoilija Alex Ovechkin ja tennistähti Anrey Rublev.
- Venäjän kansalaisyhteiskunta haastaa nyt ennennäkemättömällä tavalla valtiota – tästä osoituksena vaikkapa mielenosoitukset ja hiljaiset protestit, kuten venäläismummot matkaamassa sinikeltaisissa asuissaan Moskovan metrossa.
- Byrokratian unohtuminen ja sivuuttaminen EU-politiikassa: päätökset tehdään ennennäkemättömän nopeasti ja yhdenmukaisesti. Tämä on yllättänyt jopa eurooppalaiset itse.
- Paine kohti vihreää siirtymää kasvaa, kun EU haluaa irrottautua Venäjän öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä. Ilmastokriisin ja konfliktien yhteys on jälleen selvempi ja niihin haluavat tarttua jopa konservatiivipoliitikot, esimerkiksi Jussi Halla-aho.
- Kansalaisten vastarinta ja urheus on suurta. Ihmiset seisovat aseettomina tankkien ja autojen edessä ja vaativat niitä kääntymään. Sosiaalisessa mediassa leviää myös kuvaa, jossa venäläiset sotilaat antautuvat tai kääntyvät takaisin Sen sijaan, että venäläisiä sotilaita syyllistettäisiin, ymmärretään laajasti, että myös he ovat valtionsa politiikan uhreja. Ukrainan puolustusministeriö esimerkiksi lupaa, että äidit voivat noutaa vangitut poikansa vahingoittumattomina. .
- Nuori jenkkikoodari, joka on Twitterissä seurannut Elon Muskin yksityiskonetta ja raportoinut sen liikkeistä, seuraa nyt kiusakseen myös Putinin lähipiiriin kuuluvia oligarkkeja. Teknologia ja hierarkian purku on kiinnostava ilmiö.
- Nopea solidaarisuuden osoitus on tärkeää ja vitkuttelu on unohdettu. Tukea voidaan osoittaa luovasti ja monin tavoin: leipomoissa tarjotaan sinikeltaisia munkkeja, baareissa drinkkejä, ja venäläisyritysten kanssa irtisanottu sopimuksia, joista tulot ohjataankin esimerkiksi UNHCR:lle. Ei enää Lego-toimituksia Venäjälle. Kouvolan lakritsi laittaa loppuviikon tuottonsa Unicefille. Kaikkialta löytyy tulokulma ja tapa osoittaa tukea.
- ”Thoughts & prayers” on monissa kriiseissä kritisoitu vähäisenä mantrana, mutta Ukrainan kriisi osoittaa, että sillä on valtava merkitys informaatiosodan kannalta ja motivaation ja toivon ylläpitämisessä.
- Ukrainan kansallislaulu soi mielenosoituksissa ja jääkiekko-otteluissa. Musiikin käyttäminen on näkymätön, mutta voimakas keino.