EU-komissio petti ilmastotavoitteet

Komissio ehdottaa jäsenmaille vähintään 40 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasoon nähden sekä uusiutuvan energian osuuden nostamista 27 prosenttiin. Energiatehokkuuden lisäämisestä ei ole lainkaan sitovia tavoitteita.”Käytännössä komissio sanoutuu irti EU:n kansainvälisistä lupauksista ja luopuu tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen. Tämä on äärimmäisen valitettavaa paitsi globaalin oikeudenmukaisuuden myös Euroopan oman tulevaisuuden kannalta”, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje sanoo.Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on aiemmin todennut, että EU:n sitoutuminen katastrofaalisen ilmastonmuutoksen rajana pidettyyn kahden asteen tavoitteeseen on ”kiveen hakattu”. Osana tavoitetta EU on luvannut leikata päästöjään 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Komission tuoreen arvion mukaan nykytahdilla tästä tavoitteesta saavutetaan vain puolet.”Ilmastotieteen ja EU:n aiempien sitoumusten valossa 2030-päästövähennystavoitteen tulisi olla 55–60 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus tulisi nostaa 45 prosenttiin. Lisäksi tarvitaan sitoumus parantaa energiatehokkuutta 40 prosentilla”, Purje toteaa.Vaarallinen viesti nouseville talouksille”Komission kunnianhimoton linjaus lähettää myös vaarallisen viestin nouseville talouksille, jotka ovat olleet vastahakoisia sitoutumaan huomattaviin päästövähennyksiin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tällaisilla näytöillä EU:n on vaikea taivutella muita”, Purje jatkaa.Pallo on nyt jäsenmailla ja Euroopan parlamentilla.”Toivottavasti ne ymmärtävät paitsi ilmastoriskit myös kestävän tuotannon taloudelliset mahdollisuudet. Ennakoitava ja vähähiilisiin ratkaisuihin kannustava toimintaympäristö on myös kilpailuetu”, sanoo Purje.EU on tällä hetkellä maailman suurin fossiilisen energian tuoja.”Ilmastokatastrofin ehkäiseminen edellyttää, että valtaosa uusiutumattomista energiavaroista jätetään käyttämättä. Toisaalta vähähiilisille sektoreille syntyi EU:ssa keskimäärin 180 000 työpaikkaa vuodessa 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Tarvitseeko vielä miettiä, kumpaan kannattaa panostaa?”, Purje kysyy.Suurin syy uusiutuvan energian lisääntymiselle on ollut sitova uusiutuvan energian tavoite.”Suomi ei ole ottanut julkista kantaa komission ehdotukseen. Puhtaan teknologian edelläkävijämaana valinnan pitäisi kuitenkin olla selvä. Valitettavasti puolueiden ja elinkeinoelämän piirissä on monia, jotka takertuvat uppoavaan hiililaivaan”, Purje sanoo.Germanwatch-järjestön taannoisessa selvityksessä Suomen ilmastopolitiikka arvioitiin toiseksi heikoimmaksi vanhojen EU-maiden joukossa.LisätietojaHenri PurjeKepan kehityspoliittinen asiantuntija050 317 6686