”Mä haluaisin ensin kertoa meidän tarinan”, aloittaa ZEF Oy:n Jaakko Alasaarela ja napsauttaa slideshown päälle. ZEFillä on tavoite: viedä demokratiaa ja läpinäkyvyyttä vaaleihin.Tarina alkaa MTV 3:n kanssa tehdystä yhteistyöstä, jossa rakennettiin valtakunnan parasta vaalikonetta, ja jatkuu yhteistyöhön Al-Jazeeran kanssa Egyptin vaaleissa. Loppuhuipunnus on ZEFin vaalikoneen maailmanvalloitus: seuraavaksi yhteistyötä tehdään muun muassa CNN:n ja Foxin kanssa.ZEF on hyvä esimerkki siitä, kuinka perinteisesti kehitysyhteistyön piiriin ja valtioiden väliseen toimintaan mielletyllä alueella tehdään nykyään liiketoimintaa. Kehitysmaat ovat kiinnostava ja haastava toimintakenttä, jossa nähdään paljon mahdollisuuksia.Uudenlaisista yhteistyökuvioista puhuttiin työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön 11. joulukuuta järjestämässä yritys- ja kansalaisjärjestöfoorumissa Helsingin Marina Congress Centerissä.Arvopohjaista liiketoimintaaJulkiset rahoittajat ovat jo heränneet uuteen tilanteeseen. Ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö perustivat helmikuussa kehitysmaihin kohdistuvien innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämisryhmän, jonka työskentelyssä on ollut mukana myös World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko Kepan mandaatilla.Kehittämisryhmä on osa Team Finland -toimintamallia, jolla haetaan uusia yhteistyön muotoja ulkomailla toimivien suomalaisorganisaatioiden välille.Foorumin paneelikeskustelussa ministeriöiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajat vaihtoivat vilkkaasti mielipiteitä kehitysmaihin suuntautuvasta toiminnasta. Keskeisiä kysymyksiä olivat kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyön lähtökohdat, kehitysyhteistyömäärärahojen käyttö sekä vastuukysymykset.IBM:n Jyrki Koskisen ja Biolanin Esa Mäen näkemykset kehitysmaatoiminnasta heijastelivat kaikkia päivän yrityspuheenvuoroja: halutaan tehdä jotain taloudellisesti voitollista ja yritystä hyödyttävää, mutta samalla myötävaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen positiivisesti toiminnalla, joka vastaa yrityksen arvopohjaa.Puheenvuorojen sisältöön vaikutti varmasti osaltaan se, että kaikilla esiintyneillä toimijoilla on jo kehitysmaihin suuntautuvaa toimintaa ja kokemusta.Mahdollisuus osallistua kestävään kehitykseenBiolanilla toiminnan keskiössä on kuivakäymälöiden vieminen kehitysmaihin.”Me näemme kehitysmaissa ison mahdollisuuden. Totta kai toiminnan pitää olla kannattavaa, mutta vahva arvolataus tulee siitä, että haluamme edistää ekologisen sanitaation käyttöä. Näemme tämän mahdollisuutena osallistua kestävään kehitykseen”, Esa Mäki totesi.IBM:lle tärkeää on oman osaamisen jakaminen.”Mikäli maailmaa halutaan kehittää ja luoda palveluita, jotka hyödyttävät ihmisiä, pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat. Siellä ne innovaatiot syntyvät. Haluamme olla läsnä, ymmärtää maailmaa ja samalla tehdä jotain hyvää”, Koskinen listasi.IBM:n toiminta muistuttaa modernia kehitysmaajoukkotoimintaa, sillä yhtiö lähettää konsultteja kehitysmaihin projektitöihin. Koskinen korosti myös toiminnan globaalikasvatuksellista puolta: kehitysmaihin lähteneille työntekijöille kokemus on usein avartava, ja oppi koituu yhtiön hyödyksi.Järjestöt tuntevat toimintaympäristönWorld Visionin Tiina Saukko muistutti, että järjestöjen tehtävänä on tehdä vaikuttavaa ja tuloksellista kehitysyhteistyötä. Tilausta olisi kuitenkin myös uusille innovaatioille.”Usein kehitysyhteistyö on pitkäkestoista ja evoluutiomaista. Jos halutaan innovaatioita, tarvitaan myös järjestöyhteisön ulkopuolelta tulevia ideoita. Nyt testataan, saadaanko niitä suomalaiselta yrityskentältä.”Saukko korosti, että kansalaisjärjestöt tuntevat kehitysmaiden toimintaympäristön, sillä ne ovat työskennelleet monissa maissa pitkään ja tuntevat kulttuurin ja alueen avaintoimijat. Näin ollen yritysten olisi järkevää lyöttäytyä yhteen nimenomaan kansalaisjärjestöjen kanssa sen sijaan, että ne lähtisivät itsekseen kehitysmaihin.”Voimavarojen yhdistäminen ja win win-tilanteen löytyminen olisi toivottava ratkaisu. Toivon, että meille syntyisi vielä yrityksiä sen pohjalta, kuinka mittavia kehitysvaikutuksia ne saavat aikaan”, Saukko jatkaa.Finnwatchin Sonja Vartiala hillitsi innostusta ja teki päivän osuvimman tiivistyksen: vasta inhmillisesti ja ekologisesti vastuullinen yritystoiminta tuo toivottuja kestäviä kehitysvaikutuksia.”Jos työntekijöiden oikeuksia poljetaan, toimitaan ympäristölle haitallisesti, ei hoideta veroja tai unohdetaan ihmisoikeudet, ei yritystoiminnalla ole kehitysvaikutuksia.”Ei kankealle, byrokraattiselle rahoitukselleYritysten edustajat ja Tiina Saukko korostivat toimintaa ja innovatiivisuutta, eikä etukäteissuunnitteluun painottuvaa rahoitusmallia pidetty innovointiin sopivana.Monet penäsivät mahdollisuutta tehdä keveitäkin pilotteja, byrokraattista ja kankeaa tukimallia vieroksuttiin ja yritykset toitottivat omaa toiminnanvapautta. Valtionapua haluttaisiin käyttää joustavasti oman näkemyksen, ei orjallisesti linjausten ja tiukkojen ehtojen mukaan.”Huippusuoritukset tulevat käyttämällä porkkanaa. Monet asiat alkavat tosi pienestä, ja niitä voidaan arvioida matkan varrella. Ennakoon voidaan arvioida vain potentiaalia, sillä innovaatioita ei voida määritellä etukäteen”, totesi Saukko.”Pitkällä tähtäimellä kestävyys määritellään siten, että kaikki yhteiskunnan toimijat hoitavat oman osuutensa, mutta toki yhteistyössä, kun se on mahdollista. Holtitonta pilotointia ei kuitenkaan voi tehdä.”Biolanin Mäen mielestä pilotointirahalle olisi tarvetta, jotta voitaisiin tehdä nopea kokeilu jossain ja katsoa, mitä saadaan aikaiseksi.”Tämä on kuitenkin ollut tässä maassa uskomattoman vaikeaa”, Mäki kritisoi.Finnwatchin Vartiala huomautti, että minkä tahansa yritystoiminnan vieminen kehitysmaihin ei ole kehitystä.”Kyllä meillä on huoli siitä, että samaan aikaan kun elinkeinoelämä vastustaa kaikkea yrityssääntelyä, ollaan kuitenkin innokkaasti siirtymässä kehitysyhteistyöhön ja lieventämässä kehitysyhteistyön rahoituskriteerejä”, Vartiala jatkoi.Yritysten peruasiat ensin kuntoonVartiala muistutti useaan otteeseen, että yhtiöiden perustoiminnan tulee olla kunnossa ja vastuullista. Puhe kun kääntyi helposti hankkeisiin ja sekoittui yhtiön perustoimintaan.”Meillä on perustasolla vielä paljon tekemistä, vaikka olisi kiva siirtyä keskustelussa eteenpäin. Tarvitaan sitovaa sääntelyä, joka velvoittaisi yrityksiä hoitamaan perusasiat kuntoon”, Vartiala huomautti.Sääntelyyn ja kriteeristöihin suhtautui nihkeästi muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön Jaani Heinonen.”Kyllä sääntelyn ja kiellon kautta on vaikea tuoda esiin uusia asioita”, Heinonen totesi.Myös IBM:n Koskinen arvioi, että vaikka valvonta on tärkeää, saadaan avoimuudella ja läpinäkyvyydellä paljon enemmän aikaan.”Kuka olisi proaktiivinen ja avaisi omat tietonsa ja painostaisi kilpailijatkin siihen? Avoin tieto ja avoin maailma auttaisivat valvontatehtävässä”, Koskinen totesi.Vartiala huomautti, että monilla suomalaisilla yrityksillä on ympäri maailmaa tuhansia tytäryhtiöitä, joiden toiminta on yritysten omassa kontrollissa.”Mitä jos laitettaisiin nämä ensin kuntoon – millaisia kehitysvaikutuksia sillä olisikaan? Tehdään nämä hankkeet ja laitetaan samalla oma takapiha kuntoon!” Vartiala kannusti.
Yritykset ja järjestöt käsi kädessä kehitysmaihin?
Yritys- ja kansalaisjärjestöfoorumissa pohdittiin, millaisin edellytyksin ja rahoitusmallein kansalaisjärjestöt ja yritykset voisivat tehdä yhteistyötä kehitysmaissa – ja millaisella yritystoiminnalla on oikeasti kehitysvaikutuksia.
Teksti: Kirsi Koivuporras-Masuka Kuva: Kirsi Koivuporras-Masuka