Susan George: EU ja USA junailevat vaarallista vapaakauppasopimusta salassa

Ajatushautomo Transnational Instituten puheenjohtaja Susan George esitti viime viikolla Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä seminaarissa Helsingissä syvästi huolestuneen analyysin. Pitkän linjan aktivisti näkee vallan maailmassa siirtyvän yhä enemmän epädemokraattisiin käsiin — erityisesti sellaisille tahoille, jotka edustavat ylikansallisten yritysten ja suursijoittajien etuja.Yhtenä tärkeänä esimerkkinä George nosti esiin meneillään olevat Euroopan unionin ja Yhdysvaltain väliseen vapaakauppa- ja investointisopimukseen tähtäävät neuvottelut. Ne ovat hänestä äärimmäisen vaarallisia demokratialle ja ihmisten kansalaisoikeuksille. Hanke kulkee nimellä Transatlantic Trade and Investment Partnership eli TTIP.Kaupan vapauttamisen savuverhon takana viedään läpi aivan muita tavoitteita, sanoo George, sillä Euroopan ja Yhdysvaltain kauppa on jo vapaata: maatalouden ja autoteollisuuden tuotteita lukuun ottamatta tullimaksut ovat hyvin alhaiset.”Tämä sopimus ei tosiasiassa koske kauppaa, tai jos koskee, niin vain vähäisessä määrin, todellisena kysymyksenä on sääntelyn heikentäminen — ja voimakas sijoitusten suoja.”Euroopasta Yhdysvaltain kaltainenEU:n puolelta neuvotteluja käydään kauppakomissaari Karel De Guchtin alaisuudessa. Komissio pitää sopimuksen mahdollisia etuja mittavina. ”Kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen” sopimus voi komission mukaan lisätä Euroopan unionin vuosittaista bruttokansantuotetta jopa 119 miljardilla eurolla.Nämä arviot perustuvat komission tilaamaan selvitykseen, jonka toteutti Lontoossa toimiva Centre for Economic Policy Reserach maaliskuussa 2013. Komission usein toistama luku perustuu raportin suurisuuntaisimpaan skenaarioon. Valtaosa oletetusta hyödystä tulee vapaasti suomentaen ”muiden kuin tullimaksupohjaisten kaupan esteiden” purkamisesta. Kaupan esteiksi lasketaan esimerkiksi sääntely, joka vaikeuttaa saman tuotteen myymistä sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionissa.Kaupan esteiden purku taas voi siis tarkoittaa esimerkiksi joidenkin säädösten yhtenäistämistä ja toisen osapuolen standardien osittaista hyväksymistä.”Euroopassa on käytössä varovaisuusperiaate. Säädetään esimerkiksi kemikaaleja koskevia rajoituksia ihmisten suojelemiseksi ennalta. Yhdysvalloissa tällaista periaatetta ei ole, vaan ilmaantuvia ongelmia ratkotaan jälkikäteen oikeusjutuilla,” George kuvaa. Hän näkee sopimuksen toteutuessaan johtavan eurooppalaisen yhteiskuntamallin amerikkalaistumiseen.Sopimus on myös hyvin laaja-alainen. Se koskee niin materiaalisia ja immateriaalisia tuotteita, palveluita ja esimerkiksi julkisten hankintojen avaamista koko talousalueen laajuiselle kilpailulle.Investointisuojassa suurimmat vaaratKaikkein vaarallisimpana elementtinä Susan George pitää TTIP:iin kuuluvaa sijoitussuojaa ja siihen kaavailtua sijoittajien ja valtioiden välisten kiistojen selvittelymekanismia.”Esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO:n puitteissa valtiot voivat selvittää kiistatilanteita toisten valtioiden kanssa. Jos sopimus menee läpi, sijoittaja voi nostaa jutun valtiota vastaan, jos se uskoo hallituksen toimien heikentävän nykyisiä tai ’odotettuja’ tulevia voittojaan. Ja vain sijoittaja voi haastaa valtion, ei toisinpäin.”Jo olemassa olevien yli 3 000 kauppasopimuksen puitteissa on nostettu nykyään toimivien selvittelymekanismien puitteissa lähes 500 oikeusjuttua. Kussakin selvittelytapauksessa valitaan kolme välimiestä, jotka ovat käytännössä hyvin kallispalkkaisia juristeja.Suurimman summan on tähän mennessä joutunut maksamaan Ecuador. Viime vuonna Maailmanpankin alla toimiva ICSID määräsi maan maksamaan Occidental Petrol -yhtiölle 2,3 miljardia dollaria.Yrityksillä vahva asema valmistelussaEnsimmäinen virallinen neuvottelukierros EU:n ja Yhdysvaltain välillä käytiin tämän vuoden heinäkuussa. Euroopan komissio ja Yhdysvaltain hallitus ajavat neuvotteluja nopealla tahdilla eteenpäin. Monien arvioiden mukaan presidentti Obama haluaa saada sopimuksen valmiiksi virkakautensa aikana.Corporate Europe Observatoryn mukaan Euroopan komission valmistelutyön aikana on pidetty ainakin 119 tapaamista suuryritysten ja niiden lobbareiden kanssa suljettujen ovien takana, mutta vain kourallinen tapaamisia ammattiyhdistysten ja kuluttajaliikkeiden kanssa.George näkee hankkeen ydintavoitteilla pidemmän historian: ”Tällaista on valmisteltu vuodesta 1995. Silloin perustettiin Transatlantic Business Dialogue, joka koostuu noin 70 ylikansallisesta yrityksestä. Näiden perustamat työryhmät ovat käyneet paljon keskusteluja esimerkiksi sääntelystä.”TTIP-hankkeen ympärillä käytyyn keskusteluun on yhtymäkohtia lähihistoriassa. Vuosina 1995—1998 OECD:n piirissä neuvoteltiin — pitkään salassa — monenkeskisestä investointisopimuksesta eli MAI-sopimuksesta. Myös TTIP:n luonnostekstit ovat salaisia muutamia vuodettuja osioita lukuun ottamatta. Myös MAI herätti kansalaisliikkeissä huolta sijoittajien edun käymisestä demokratian yli. MAI kaatui, kun Ranska vetäytyi hankkeesta kansalaisten laajan vastarinnan vuoksi.Susan George oli keskeisessä roolissa myös MAI-sopimusta vastustaneessa kansalaisliikkeessä. Yleisön joukosta Helsingissä häntä pyydettiin arvioimaan nykyistä sopimusta lähihistorian esimerkkiin.Vastaus tuli nopeasti: ”TTIP on pahempi kuin MAI, paljon pahempi.”Juttua on päivitetty 22.11. lisäämällä, että George puhui Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä seminaarissa.Kepa.fi:n Kehitystä ja politiikkaa -blogi: Investointisopimukset vaarantavat demokratian