”Nykyisen hallituksen täyttämättömät määrärahalupaukset nakertavat Suomen kansainvälistä uskottavuutta. Kyse ei ole vain taloudellisesta sitoumuksesta, vaan kyse on ennen kaikkea poliittisesta sitoumuksesta”, kirjoittaa Keskustan äänenkannattaja Suomenmaa verkkosivuillaan. Juttu pohjaa keskustan ulkoasiainvaliokuntaryhmän lausumaan.Keskustan mielestä linjan on oltava johdonmukainen.”Kansainvälisistä sitoumuksista on syytä pitää kiinni tai sitten on suoraan myönnettävä, ettei tavoite täyty näillä toimilla. Sen myöntäminen olisi rehellisempää”, keskustan valiokuntaryhmä linjaa.Jos kuitenkin totta puhutaan, niin Suomen 0,7-sitoumus on vuodelta 1970, ja sitä kohden olisi pitänyt pyrkiä jo pidempään. Mutta miten kävi edellisten, keskustan johtamien, hallitusten aikana?***Kehityskysymyksiä seuraavana toimittajana arvioin, että linja on ollut lähihistoriassa varsin johdonmukainen: poliitikot ovat toistelleet lupausta kehyrahoista, välillä rahaa on vähän nostettu, mutta tosissaan ei nollaseiskaa olla lähestytty.Katsotaanpa lähihistoriaa vaikkapa vuodesta 2005 eteenpäin. Silloin keskusta oli tiukasti ohjaksissa, elettiin Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisen hallituksen aikaa.”Kansalaisjärjestöt ovat tyrmistyneitä Vanhasen hallituksen tämänpäiväisestä budjettikehyspäätöksestä. Hallitus päätti, että kehitysyhteistyömäärärahat nousevat vain noin 0,02 prosentin vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Suomi tule saavuttamaan 0,7 prosentin tavoitetta vuoteen 2010 mennessä”, tiedotti Kepa maaliskuussa 2005.Silloin hallitusohjelmassa tosiaan oli tavoite saavuttaa 0,7 vuoteen 2010 mennessä. Hallitukselle esitettiin — Kimmo Kiljunen ja 102 muuta kansanedustajaa — kirjallinen kysymys siitä, miksi 0,7 ei onnistu.”Kehyspäätöksen mukainen kasvu-ura ei siten parhaalla mahdollisella tavalla tue 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamista vuoteen 2010 mennessä”, vastasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) huhtikuussa 2005. Kepan toiminnanjohtajan mukaan vastaus oli ”byrokraattista potaskaa”.Hiukan myöhemmin samassa kuussa eduskunnan valtiovarainvaliokunta edellytti hallitukselta voimakkaampia toimia kehitysyhteistyötavoitteen saavuttamiseksi.Vuonna 2006 kehysneuvotteluissa hallitus edelleen vahvisti 0,7 prosentin tavoitteen kehitysyhteistyövaroille vuoteen 2010 mennessä. Tosin tavoite vuodelle 2007 oli vain 0,43 prosenttia.”On hienoa, että Vanhasen hallitus haluaa siirtää oman poliittisen tavoitteensa myös seuraajalleen. Sen sijaan hallituksen tähänastinen kehitysyhteistyösaldo ei ole kovin vakuuttava. Hallitus on neljässä vuodessa saanut hilattua kehitysapua 0,08 prosenttia ylöspäin. Mistä löytyisivät ne poliittiset supersankarit, jotka vuotta lyhyemmässä ajassa hivauttaisivat apua ylös jäljellä olevat 0,23 prosenttia?” kysyi Kepan tiedottaja Mika Railo maaliskuussa 2006.”Suomalaista politiikkaa vaivaa jonkinlainen peräkammarinahjuksen syndrooma: tekstiä kyllä tulee, mutta töihin tarttuminen tuntuu ylivoimaisen vaikealta. Suomi on pieni maa, mutta työ äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi tarvitsee kaikkien panoksen”, summasi Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen, kun vuoden 2006 lopussa alkoi olla selvää, että Vanhasen ensimmäinen hallitus joutuisi siirtämään Suomen lupausten toteuttamisen seuraajalleen.***Railon peräänkuuluttamia supersankareita ei löytynyt seuraavasta hallituksesta, jonka pääministeri oli jälleen Matti Vanhanen, ja ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä toimi puoluetoveri Paavo Väyrynen.Kristillisdemokraattien johdolla Vanhasen toiselle hallitukselle esitettiin välikysymys kehitysyhteistyömäärärahojen tähden maaliskuussa 2008.Huhtikuussa 2008 Vanhanen vakuutteli YK:ssa Suomen olevan ”oikeilla jäljillä”, saavuttamassa 0,7 prosentin kehitysaputavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Näinä vuosina määräaika siis keskustan johdolla muuttui. Tuolloin tarkoituksena olikin kasvattaa kehitysrahoitusta reilusti, mutta kansantalouden nopean kasvun tähden prosentit eivät nousseet juurikaan.Seuraavana vuonna kaavailut muuttuivat, sillä talous oli joutunut ongelmiin.”Budjettiriihi: kulttuuri voitti, kehitysyhteistyö hävisi”, kirjoitti Suomen Kuvalehti elokuussa 2009, kun Matti Vanhasen toinen hallitus käytti suurimman osan 80 miljoonan luvatusta kehyrahojen noususta työllisyyspaketin rakentamiseen. Budjettiriihtä ennen pääministeri oli kieltäytynyt tapaamasta kehitysjärjestöjen edustajia. Kepan näkemyksen mukaan hallitus romahdutti kehitysyhteistyörahat.Tämän lisäksi Vanhasen toinen hallitus myös ”kunnostautui” paisuttelemalla kehitysapua tilastokikkailulla. Suomi oli aiemmin ollut kohtuullisen mallikas maa siinä, ettei apua juuri oltu paisuteltu.Vuonna 2010 Vanhasen hallitus päätti vielä ottaa lyhyen aikavälin ilmastorahoituksen kehitysyhteistyöstä, ja Kepa pahoitteli hallituksen pettäneen lupauksensa köyhille. Kehyspäätöksessä prosenttiosuus jäädytettiin ”teknisenä oletuksena” 0,58 prosentin tasolle kansantulosta vuosina 2012-2014.”Miksi hallitus tuntee tarvetta tehdä tällaisen teknisen nollaoletuksen kehitysavulle? Tämä tekee 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen saavuttamisen 2015 mennessä vaikeaksi”, Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen totesi.***Kataisen hallitus ei tosiaan ole ollut sen mallikkaampi. Vuosien 2013—2014 kehitysyhteistyövarat on jäädytetty euromääräisesti vuoden 2012 tasolle. Seuraajalleen Kataisen hallitus on jättänyt lahjaksi seuraavat leikkausaikeet: vuonna 2015 kehyä leikataan 29 miljoonaa euroa, vuonna 2016 taas 30,5 miljoonaa ja vuonna 2017 nipsaistaan vielä 32 miljoonaa.Mutta keskusta siis on nyt sitä mieltä, että kun lupaus saavuttaa 0,7 vuoteen 2015 mennessä pian petetään, se nakertaa Suomen kansainvälistä uskottavuutta.Se on erittäin hyvä uutinen. Mielipidemittausten mukaan vaikuttaa siltä, että keskusta saattaa hyvinkin jälleen nousta pääministeripuolueeksi vuonna 2015. Sen vuoden budjetin tekee kuitenkin nykyhallitus, eli mahdollinen Sipilän ensimmäinen hallitus ei nollaseiskaa pysty vuonna 2015 pitämään. Mutta heti seuraavana vuonna virheen korjaaminen on mahdollista.Se voisi keskustastakin tuntua hyvältä. Erään suuren ajattelijan sanoin: ”Semmoista häpeää en soisi kenellekään, että joutuisi menemään EU:n huippukokouksiin puolustamaan sitä, ettemme toteuta tavoitteita.”Näin sanoi koko ministerikautensa kehitysyhteistyömäärärahoja tiukasti puolustanut keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen maaliskuussa 2008.Siihen voinee luottaa, että hallitukseen päästessään lupaus maailman köyhien auttamisesta on sellainen, jota kepu ei petä. Eikö vain?Kirjoittaja on Kepan verkkojulkaisujen toimitussihteeri. Blogeissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.
Keskusta näkee nyt tarkemmin: 0,7 % -lupausta ei saa pettää
Keskustapuolue kritisoi Kataisen hallitusta siitä, etteivät sanat ja teot kehitysyhteistyörahojen tasosta kohtaa. Keskustan mielestä on selvää, ettei tavoitetta kehitysyhteistyörahojen 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta saavuteta. Sitä keskusta ei sano, että vankka perusta määrärahakehitykselle valettiin Vanhasen kahden hallituksen aikana.
Teksti: Esa Salminen Kuva: Juha Metso