IPS — Brasilia aikoo mitätöidä Afrikan valtioiden velkoja yhteensä liki 700 miljoonan euron edestä. Arvostelijoiden mukaan toimia ei ohjaa solidaarisuus, vaan vaikutusvallan etsintä.Presidentti Dilma Roussefin vasemmistohallituksen esitys on parlamentin pohdittavana. Siitä hyötyisivät eniten Kongon tasavalta, Tansania ja Sambia. Veloistaan pääsisivät myös Norsunluurannikko, Gabon, Guinea-Bissau, Mauritania, Kongon demokraattinen tasavalta, São Tomé ja Principe, Senegal sekä Sudan.Roussefin mukaan hanke hyödyttäisi molempia osapuolia. Oppositio moittii erityisen arveluttaviksi armahdettaviksi Kongon tasavaltaa, Gabonia ja Sudania, joihin kohdistuu kansainvälisiä oikeustoimia korruption tai jopa kansanmurhan vuoksi.Oikein vai ei?Brasilian oikeisto ilmoittaa vastustavansa luksustuotteilla rehvastelevien diktaattorien armahtamista.Hallituksen mukaan mitätöinti noudattaa rikkaiden maiden Pariisin klubin pelisääntöjä, jotka on tehty helpottamaan köyhien maiden velkataakkaa.Politiikan tutkija Williams Gonçalves Rio de Janeiron valtionyliopistosta puolustaa hallituksen kantaa vakuuttaen, että Brasilian ulkopolitiikka kunnioittaa kansallista itsemääräämisoikeutta.Hänen mukaansa suurvalloilla on tapana asettaa avulleen poliittisia ehtoja. ”Me emme halua kenenkään sekaantuvan meidän politiikkaamme ja uskomme muiden toivovan samaa.”SijoituskohteitaVelkojen mitätöinti tekisi monista maista Brasilialle kiinnostavia sijoituskohteita, joihin suuryhtiöiden uskotaan kiiruhtavan valtion kehityspankin tuella.Brasilian ja Afrikan kauppa on yli viisinkertaistunut noin 20 miljardiin euroon 2000-luvulla. Valtiolliset ja yksityiset yritykset ovat sijoittaneet Afrikkaan muun muassa öljy-, kaivos- ja rakennusalalle.Rion liittovaltion yliopiston historian professori Marcelo Carreiro sanoo, että Brasilialla on Afrikassa sekä turvallisuuteen että kauppaan liittyviä strategisia etuja. Siksi monet armahdettavista maista sijaitsevat Länsi-Afrikassa Atlantin vastakkaisella puolella.Sudan houkuttaaMukana on kuitenkin myös Sudan, ”maailman ainoa valtio, jonka johtaja on syytteessä kansanmurhasta”, Carreiro huomauttaa.Syitä on hänen mukaansa kolme: Sudanin öljyvarat, suuri tarve rakennushankkeille ja laajat markkinat teollisuuden sekä maatalouden tuotteille.”Se on Brasilian kannalta ehkä suotuisin markkina Afrikassa”, Carreiro arvelee.Gonçalves ei näe ristiriitaa solidaarisuuden ja kaupallisten etujen välillä. ”Kansainväliset taloussuhteet solmitaan kapitalismin oloissa, joten tavoitteena on voitto.””Kaoottista ulkopolitiikkaa”Carreiro muistuttaa, että Brasilia päätti keväällä kasvattaa kehitysapunsa 225 miljoonaan euroon eli kuusinkertaiseksi vuoden 2010 tasosta. Maataloutta, koulutusta ja terveydenhuoltoa kohentavat hankkeet sijoittuvat pääosin Afrikkaan.Hänen mielestään avun kasvu ja samanaikaiset korruptiohallitusten velka-armahdukset ovat ”kaoottista ulkopolitiikkaa”.Don Cabral -säätiön mukaan Brasilian rooli Afrikassa kasvaa vinhasti. Vuonna 2012 siellä toimi jo 34 monikansallisiksi luonnehdittua brasilialaista yritystä.
Brasilia aikoo mitätöidä Afrikan velkoja
Oma etu ajaa armahtamaan mätiä diktatuureja kuten Sudania, oppositio suomii. Brasilia päätti myös keväällä kasvattaa kehitysapunsa 225 miljoonaan euroon eli kuusinkertaiseksi vuoden 2010 tasosta.
Teksti: Fabiana Frayssinet Kuva: Mario Osava