Vesi ja kalat hupenevat Malawijärvestä

IPS — Takavuosina Lloyd Phiri sai Malawijärvestä keskimäärin 5 000 kalaa päivässä, mutta vedenpinnan laskun seurauksena saalis voi nyt jäädä 300 kalaan.”Tuloni ovat romahtaneet enkä pian pysty maksamaan lasteni koulumaksuja”, Phiri valittaa.Lähes 30 000 neliökilometrin laajuinen Malawi tunnetaan myös nimellä Njassajärvi. Järvi on Afrikan kolmanneksi suurin ja sijaitsee Malawin, Mosambikin ja Tansanian rajalla. Kolme neljäsosaa vesialueesta kuuluu Malawille ja loppu Mosambikille.Laskeva suuntaVäestönkasvu, ilmastonmuutos ja metsäkato vaikuttavat kielteisesti Malawijärveen, jonka vedenpinta on alentunut pari metriä 1980-luvun tasosta.Veden hupeneminen heikentää kalakantoja ja vähentää lajirunsautta, Malawin ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö arvioi. Järvessä elää noin tuhat kalalajia – enemmän kuin missään muualla. Pelkästään kotoperäisiä kirjoahvenlajeja on sadoittain.”Tutkimusten mukaan vedenpinta jatkaa laskuaan, sillä sateiden ennustetaan vähenevän ja haihtumisen kiihtyvän”, ministeriön pääsihteeri Yanira Mtupanyama sanoo.Kaloista proteiiniaMalawin 15-miljoonainen väestö saa järven antimista 60 prosenttia proteiinistaan. Suosittu tilapia-kala ja monet muut ovat nyt uhanalaisia.”Vuotuinen kalansaalis on kutistunut 20 vuodessa 30 000 tonnista 2 000 tonniin vedenpinnan laskun, liikakalastuksen ja nopean väestönkasvun seurauksena”, ympäristönsuojelija Raphael Mwenenguwe kertoo.Myös viranomaiset arvioivat Malawin kalakannan huvenneen 90 prosenttia. Monen toimeentulo on uhattuna, sillä 1,5 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia järven antamasta ruoasta sekä kuljetus- ja muista palveluista.Ympäristöväen huolta ei vähennä tieto, jonka mukaan järvessä saattaa piillä runsaita öljy- ja kaasuvarantoja. Lähistöllä sijaitsevassa Karongassa toimii jo uraanikaivos.Asukkaat suojelevatNguwon kalastajakylän 18 000 perhettä eivät tyydy päivittelemään järven tuhoutumista. Kyläkomitean edustajat ovat usean vuoden ajan käyneet väenkokouksissa, kuten häissä ja hautajaisissa, puhumassa järven suojelutarpeesta, puheenjohtaja Ibrahim Kachinga kertoo.Viranomaiset ovat kieltäneet tehopyynnin järvellä kalojen kutuaikaan loka–marraskuussa, ja komitea painottaa, että sääntöjä rikkovilla ei ole asiaa järvelle.”Kannustamme myös opettajia kouluissa ja päiväkodeissa neuvomaan lapsiamme järven suojelussa”, Kachinga sanoo.