Kepa: Hallitus hautasi kehitysyhteistyön 0,7-tavoitteen

Hallitus päätti kehysriihessään 29 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysyhteistyövaroihin vuodelle 2015, sekä 30,5 miljoonan ja 32 miljoonan leikkauksista vuosille 2016 ja 2017. Yhteensä leikkaukset ovat 91,5 miljoonaa euroa. Vuodelta 2015 on jo aiemmin päätetty leikata 30 miljoonaa. Kehitysyhteistyövaroista on haettu tämän hallituksen aikana jo ennen tämän päivän kehysriihipäätöstä yhteensä 282 miljoonan euron säästöt vuosille 2013-2015.Ihmelääkettä kasvavaan rahoitusvajeeseen hallitus toivoo EU:n päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, jotka suunnataan tällä hallituskaudella kokonaisuudessaan kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin.”Hallitus ei ole julkisesti sanoutunut irti hallitusohjelmaan kirjatusta ja kansainvälisesti sovitusta tavoitteesta nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä, mutta tänään sovitut lisäleikkaukset ja tukeutuminen epävarmaan päästökauppamekanismiin olivat viimeinen niitti”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.Päästöoikeuksien markkinoilla on ylitarjontaa taantumasta ja jaettujen oikeuksien liian suuresta määrästä johtuen, mikä pitää hinnan alhaisena. Vielä muutama vuosi sitten Suomen arvioitiin saavan useita satoja miljoonia euroja vuodessa, mutta päästöoikeuksien nykyhinnoilla luvassa on arviolta vain noin 60 miljoonaa vuosittain.”Vaikka kaikki päästökauppatulot suunnataan kehitysyhteistyöhön, ei se riitä rahoitusvajeen paikkaamiseen. Päästökaupan epävarmuudesta kertoo se, että viime viikolla yksi huutokauppa jouduttiin perumaan hintojen painuessa liian alhaisiksi. Suomi ulkoisti omalta osaltaan vastuun globaalin köyhyyden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä epävarman markkinamekanismin armoille”, Lappalainen toteaa.”Ilmastorahoituksen kasvava tarve vaikeuttaa tilannetta entisestään. Hallituksen päätös kattaa Suomen kasvavat ilmastorahoitusvelvoitteet kehitysyhteistyövaroista ja samaan aikaan tehdyt määrärahaleikkaukset tarkoittavat sitä, että kehitysyhteistyöhön jää lähivuosina yhä vähemmän rahaa. Hallituksen on laadittava nyt pikaisesti pitkän tähtäimen strategia siitä, miten Suomi toteuttaa kasvavat ilmastorahoitusvelvoitteensa”, Lappalainen vaatii.Britannia päätti toisinBritannia ilmoitti tällä viikolla saavuttavansa ensimmäisenä G8-maana 0,7 prosentin tavoitteen jo tänä vuonna. Näin siitäkin huolimatta, että maan talous yskii ja konservatiivihallitus joutui tekemään kipeitä leikkauksia. Yhteisen tavoiterajan ovat ylittäneet jo aiemmin muun muassa Ruotsi, Norja ja Tanska.”Määräaikavuoden 2015 lähestyessä 0,7-kerho tulee todennäköisesti kasvamaan. Suomi on sen sijaan valinnut päinvastaisen suunnan, joka johtaa pahimmassa tapauksessa kehitysyhteistyövarojen osuuden laskemiseen alle 0,5 prosenttiin tämän hallituskauden aikana. Tämä on suora viesti siitä, ettei Suomi pidä tärkeänä vakaamman, vauraamman ja tasa-arvoisemman maailman rakentamista, vaikka siitä olisi hyötyä meille kaikille”, Lappalainen sanoo.”Meillä ei ole täysin ymmärretty kehitysrahoitusta kansainvälisen uskottavuuden mittarina. Esimerkiksi Tanskassa edes maan oikeistopopulistinen puolue ei olisi valmis laskemaan kehitysyhteistyövarojen osuutta alle 0,7 prosentin, koska sitä pidetään poliittisena uskottavuuskysymyksenä. Tanskassa kehitysyhteistyön kannatus on samaa luokkaa Suomen kanssa”, hän lisää.LisätietojaTimo LappalainenToiminnanjohtajatimo.lappalainen@kepa.fi050 317 6700Pauliina SaaresKehityspoliittinen asiantuntijapauliina.saares@kepa.fi050 317 6738Tiedotteen ensimmäistä kappaletta on päivitetty 22.3. korjaamalla vuosina 2016 ja 2017 leikattavat eurot. Aiemmassa versiossa luki, että jokaiselta kolmelta vuodelta leikataan 29 miljoonaa euroa.