Vuoden pakolaisnainen välittää nuorille burmalaista kulttuuria

Vuoden 2013 pakolaisnaiseksi valittu historian opettaja ja lähihoitaja Mi Mi Po Hti, 50, on työskennellyt pian kymmenen vuotta helsinkiläisessä päiväkodissa. Hti ja hänen nelihenkinen perheensä ovat asuneet Suomessa 13 vuotta, ja he olivat ensimmäisiä Suomeen saapuneita burmalaisia.”Oli surullista lähteä pakolaiseksi niin kauas, emme me minnekään halunneet lähteä. Elämänmuutos oli valtava”, Hti kertoo Suomen Pakolaisavun verkkosivuilla.Nykyään Mi Mi Po Hti auttaa oman kokemuksensa pohjalta uusia tulokkaita sopeutumaan vieraaseen elinympäristöön. Hän oli perustamassa Suomeen burmalaista yhdistystä ja on toiminut sen ensimmäisenä naispuheenjohtajana. Hti opettaa burmalaisnuorille entisen kotimaan kieltä ja perinteitä.Kohti demokratiaaEnnen Suomeen saapumista Htin perhe vietti vuosia maan sisäisinä pakolaisina Burman eli Myanmarin metsissä ja vuoden Thaimaassa pakolaisleirillä.Burmalaisia pakolaisia on maailmassa lähes 800 000. Heistä noin puolet elää maan sisällä. Suomeen otetaan kahdelta Thaimaan pakolaisleiriltä noin sata burmalaista kiintiöpakolaista vuosittain.Myanmar siirtyi alkuvuodesta 2011 siviilihallintoon lähes viidenkymmenen vuoden sotilasvallan jälkeen. Vaaleja kritisoitiin epärehellisiksi, ja vallansiirtoa on pidetty näennäisenä, sillä useat sotilasjohtajat päätyivät vaaleissa siviiliehdokkaisiksi ja takaisin merkittäviin asemiin. Maa on kuitenkin kulkenut demokraattisempaan suuntaan.Eläkkeellä kotiin?Myanmarin demokraattinen kehitys on myös mahdollistanut Htin paluun. Hän kävi kotimaassaan ensi kertaa 18 vuoteen tammikuussa tapaamassa sukulaisiaan, erityisesti vanhaa äitiään. Mukana olivat myös Htin 24- ja 16-vuotiaat pojat.“Olin koko kaksi viikkoa vain äidin kanssa, pidin hänestä huolta ja hoivasin”, Hti kertoo.Konkreettisia paluusuunnitelmia naisella ei ole, sillä tilanne ei vielä ole riittävän vakaa poliittisesti.“Ehkä eläkkeellä”, Hti tuumii.Suomen Pakolaisapu:Vuoden 2013 pakolaisnainen on Mi Mi Po HtiKepan tapahtuma 14.3: Myanmar (Burma) ja demokratiakehityksen nykytila