Suurlähetystö ja järjestöt yhteisellä asialla Tansaniassa

Suomalaiset Tansaniassa toimivat kansalaisjärjestöt ja heidän paikalliset kumppaninsa osallistuivat 26.—27. helmikuuta kaksipäiväiseen seminaariin, jonka järjestäjinä toimivat Kepan Tansanian-toimisto ja Suomen Tansanian-suurlähetystö. Seminaaripäivien aikana käsiteltiin muun muassa Tansanian poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta, Suomen maastrategiaa koskien Tansaniaa sekä korruptiota kehitysyhteistyön haasteena.Toinen seminaaripäivä keskittyi yhteisöperustaiseen maanomistukseen ja metsänhoitoon sekä siihen, kuinka nämä voivat hyödyttää paikallisyhteisöjä. Seminaari tarjosi Kepan näkökulmasta jäsenjärjestöille ja heidän kumppaneilleen erinomaisen foorumin verkostoitumiseen ja tiedonvaihtoon, sekä Kepalle ja lähetystölle ajankohtaista tietoa paikallisen kansalaisyhteiskunnan tilasta ja polttavista kysymyksistä.Ensimmäisen seminaaripäivän aikana ajankohtaiseksi nousi kysymys siitä, kuinka järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö ja suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö voivat parhaimmillaan tukea toisiaan. Tansanian maastrategiaa rakennettaessa oli kuultu myös järjestöjä ja seminaarissa paikalliset järjestöt esittelivätkin omaa toimintaansa suhteessa tähän strategiaan.***Iltapäivällä keskusteluissa pyörittiin korruption ympärillä. Usein korruptio käsitteenä on yhteisöjen itsenä määrittelemä ja yhden korruptio voi tarkoittaa toiselle jotain aivan muuta. Andrew Mollel HIMWA-järjestöstä kertoi ”avusta”, jota uraanikaivosyhtiö tarjosi Namtumbon kyläläisille, jos nämä suostuisivat uraanikaivoksen perustamiseen maillensa.Suomen ulkoministeriö on hiljattain julkaissut korruption vastaisen työn käsikirjan, jonka avulla myös järjestöjen toivotaan asiaa pohtivan. Keskustelua aiheesta on ministeriön taholta herätelty myös Suomessa, jossa se kuuluu tulevan kansalaisjärjestöseminaarin 22.3. aiheisiin.***Toisen seminaaripäivän ohjelma keskittyi Tansaniassa erittäin ajankohtaiseen aiheeseen, maan ja metsien omistukseen ja käyttöön. Paikalliset asiantuntijat pureutuivat yhteisöperustaiseen maanomistukseen ja metsänhoitoon. Puhujien huolena oli ennen kaikkea aihepiirin tuntemattomuus paikallisten keskuudessa.Yli vuosikymmenen ajan on ollut mahdollista, että kylät ottavat niille kuuluvan maa-alueen ja sen metsät hallintaansa yhteisellä sopimuksella ja hallinnoivat niitä kyläneuvoston kautta. Prosessi on toki monimutkainen ja sitä hankaloittaa vaadittava tiivis yhteistyö paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Suurin syy tämän mahdollisuuden vähäiseen käyttöön ja metsien häviämiseen nähtiin kuitenkin olevan eri osapuolten tiedon puutteessa.Puhujista Geofrey Mwanjela Tanzania natural resource forum -järjestöstä kertoi, että kokemusten mukaan paikalliset haluavat kyllä osallistua yhteisöperustaiseen metsänhoitoon, kunhan he saavat riittävästi tietoa prosessin kulusta ja siitä, kuinka aloittaa. Hänen mukaansa yhteisöperustainen metsänhoito toimii parhaiten siellä, missä kylien rajat ovat selvästi määritettyjä. Tutkimusten valossa yhteisöperustaiseen metsänhoitoon siirtymisen myötä metsät ovat paremmassa kunnossa.Kylän kartoittaminen on tärkeää, sillä ilman virallista ”Village Land Use Plan” -suunnitelmaa kylä ei voi perustaa esimerkiksi omaa suojeltua metsäaluetta. Silti vain noin 13 prosenttia Tansanian metsistä on mukana järjestelmässä.***Paikalla olleissa järjestöjen edustajissa aihe herätti runsaasti keskustelua. Useat tansanialaisten järjestöjen edustajat olivat kiinnostuneita hyvin käytännöllisistä kysymyksistä, kuten: kuinka yhteisöperustaisen maankäytön suunnitelma tehdään ja pannaan toteen sekä miten yhteisöt ovat lopulta hyötyneet metsistään. Samalla nostettiin esiin, että metsäalueet kilpailevat myös laiduntalouden kanssa maasta ja vedestä.Paikallisten järjestöedustajien mukaan seminaari oli erinomainen tiedon saannin kannalta, ja sen aikana eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvollisuudet suhteessa yhteisöperustaiseen maanomistukseen ja metsänhoitoon kirkastuivat monelle.Suomalaisista järjestöedustajita usea totesi olleensa aiheen suhteen noviisi ja päivän olleen täten ansiokas johdatus aiheeseen. Tor Lindborg kertoi aiheen olevan erittäin ajankohtainen ja aihepiirin kuuluvan jollain tavalla osaksi jokaista kehitysyhteistyö hanketta, jossa yhteisöperustaisuus on mukana — kuten hänen edustamansa Liike ry:n hankkeissa.Useampaa suomalaista kansalaisjärjestöä edustava Erkki Andersson puolestaan pohti seminaaripäivien osoittaneen jälleen kerran kuinka merkittävä rooli kansalaisjärjestöillä niin paikallisilla kuin niiden suomalaisilla kumppaneilla on yhteiskuntaan vaikuttamisessa ja yhteisöjen voimaannuttamisessa. Suomen Lähetysseuran Jyri Kemppainen kiitteli seminaaria lisäksi ainutlaatuisena verkostoitumisen mahdollisuutena maassa toimiville eri alaa edustaville suomalaisjärjestöille.***Kepa ja Suomen suurlähetystö järjestivät yhteisen seminaarin nyt neljättä kertaa. Kuten suurlähettiläs Sinikka Antila totesi, lähetystö tulee jatkossakin tekemään tiivistä yhteistyötä niin suomalaisten kuin paikallistenkin järjestöjen kanssa.Kepan maajohtaja Masud Hossain jatkoi suurlähettilään ajatuksia kertoen, että Kepan nykyisellä ohjelmakaudella yhteistyö jäsenjärjestöjen ja niiden kumppaneiden sekä Kepan muiden sidosryhmien kanssa tulee tiivistymään entisestään erityisesti osana kansalaisyhteiskuntakeskusteluja. Näissä on toki suomalaisilla viranomaistahoilla tarpeen olla mukana.