Yhteiset digitaaliset palvelut ovat osa kokonaisvaltaista uutta toimintamallia, jolla valtionapuviranomaiset yhtenäistävät ja digitalisoivat prosessejaan. Uudistuksen mittakaava on huimaava: 90 viranomaista myöntää vuosittain lähes 4 miljardia euroa valtionavustuksina yli 300 valtionavustushaussa. Avustuksen saajia ovat järjestöjen lisäksi kunnat, tiede- ja taidelaitokset, korkeakoulut ja yritykset, mutta myös kotitaloudet ja yksityishenkilöt kuten taiteilijat, tutkijat ja urheilijat.
Nykyisin järjestöt joutuvat toimittamaan samoja asiakirjoja moneen otteeseen erilaisiin avustushakuihin, tutustumaan eri hakuprosesseihin ja niissä käytettäviin termeihin ja opettelemaan useita erilaisia sähköisiä hakujärjestelmiä, mikä on aiheuttanut merkittävän hallinnollisen rasitteen toimijoille. Viranomaiset soveltavat myös erilaisia arviointiperusteita ja -kriteereitä myöntäessään avustuksia. Hajanaisuus on vaikeuttanut avustusten myöntämisen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, kun hauista ja päätöksistä on ilmoitettu monilla eri foorumeilla. Jatkossa valtionavustuksia haetaan Haeavustuksia.fi-palvelusta, joka kokoaa kaikki eri valtionapuviranomaisten valtionavustushaut yhteen paikkaan.
Uudistuksen yksi keskeinen tavoite onkin tehdä avustusten hakemisesta ja myöntämisestä aiempaa selkeämpää ja sujuvampaa sekä hakijoille, saajille että myöntäjille. Toisaalta avoimuus parantaa myös avustustoiminnan legitimiteettiä, kun myönnetyt eurot ja niillä aikaan saadut tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Siten tietoa voidaan jakaa ja siitä voidaan oppia, jolloin sen arvo kasvaa yhteiskunnassa ja yhteiskunnalle. Jatkossa kuka tahansa voi tarkistaa, miten paljon valtionavustuksia on myönnetty ja minkälaisiin käyttötarkoituksiin. Järjestelmään syötettävä data muodostaa tietovarannon, jota voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin ja joka tulevaisuudessa tarjoaa kokonaiskuvan avustusten jakautumisesta eri ilmiöiden välillä ja käytön vaikuttavuudesta.
Vaikka hakijalle näkyvin merkki muutoksesta onkin uuden hakuportaalin avautuminen, kokonaisuuden taustalla on ollut huolellista pohdintaa valtionavustusten yhteiskunnallisesta merkityksestä ja järjestöjen suvereniteetista. Hanke on tuottanut myös konkreettisia työkaluja hakuprosessin tueksi. Esimerkiksi ilmiöiden ja verkostojen kartoittamisella ja ilmiöiden välisten vaikutussuhteiden avulla apuviranomaiset ja hakijat voivat hahmottaa tavoiteltavan muutoksen ja kehittää omaa toimintaansa. Toisaalta monimutkaiset yhteiskunnalliset ratkaisut tehdään yhdessä – mitä osaamista ja yhteistyömahdollisuuksia verkostosta löytyy? Selkeät ohjeet vaikutusketjujen laatimiseksi auttavat mitattavien tavoitteiden ja niihin johtavan toiminnan auki kirjoittamisessa, ja toisaalta avustusten suuntaamisessa vaikuttavuuden aikaansaamiseksi pitkällä aikajänteellä.
Nyt käynnissä olevan pilotointivaiheen jälkeen uuden prosessin mukaiset haut aukeavat portaittain vuodesta 2023 alkaen. Ulkoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat mukana piloteissa syksystä 2022 alkaen. Ulkoministeriö selvittää vielä järjestelmän toimivuutta kehitysyhteistyötoimintaan erityisesti OECD-tilastotiedon sekä ulkomaisten hakijoiden kannalta. Pilotointikohteeksi on valittu järjestöjen EU-hankkeille myönnettävä lisätuki kansalliseen omarahoitukseen, ja kokeilua tullaan toteuttamaan yhdessä järjestöjen kanssa.
Valtionavustusten uudistamista on valmisteltu perusteellisesti, ja eri tahojen osallistaminen on ollut suorastaan esimerkillistä. Keskustelu on käynnissä myös Twitterissä aihetunnisteella #valtionavustukset. Mitä mieltä sinä olet valtionavustusten tulevaisuudesta? Miten avustustoimintaa pitäisi kehittää?
Jos haluat tutustua uuteen palveluun jo ennakolta, kannattaa osallistua Valtiokonttorin järjestämään Haeavustuksia.fi-palvelun esittelyyn kaikille avoimessa tilaisuudessa 17.5.2022 klo 10. Hyvä tietopaketti ja uutiskirjeen tilauslinkki löytyvät valtionavustustoiminnan kehittämishankkeen verkkosivuilta.