”Todellinen kansanliike on tällä hetkellä kaduilla ja kansalaisjärjestöjen haaste on yhdistyä liikkeeseen ja tukea sitä.”
”Kansalaisjäjestöt ovat vieraantuneet ruohonjuuritasosta. Meidän on aika tuoda arvot takaisin agendallemme.”
”Jos ihmisillä olisi samat oikeudet kuin ylikansallisilla yrityksillä, niin ihmisoikeudet olisivat jo toteutuneet.”
”Kansalaisten ja globaalin hallinnon välillä vallitsee totaalinen luottamuspula.”
”Läpinäkyvyys ei ole sama asia kuin näkyvyys. Tarvitsemme sääntöjä, jotka pakottavat näkyvyyteen.”
”Epäonnistumme jos käsittelemme monenkeskistä päätöksentekoa, kuten Rio +20 prosessia, teknisenä prosesseina, koska se on poliittista toimintaa. Tarvitsemme poliittista keskustelua.”
”Meidän on määriteltävä uudelleen monenkeskisyys päätöksenteossa.”
Yllä otteita puheenvuoroista Montrealin kokoontumisesta.
***
CIVICUS on vuonna 1991 perustettu kansalaisjärjestöjen gloobali kattojärjestö, jonka visiona on aktiivinen ja osallistuva kansalaisyhteiskunta sekä kansalaiset, jotka ovat sitoutuneet ja joilla on mahdollisuus tavoitella oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa. Kepa liittyi CIVICUS:n jäseneksi vuoden 2012 alussa.
Kokoontumisen aiheena oli uuden sosiaalisen hallintasopimuksen määritteleminen kansalaisten, kansallisvaltioiden, yksityisen sektorin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä monenkeskisessä päätöksenteossa. Aiheesta kumpusi vilkas keskustelu kansalaisyhteiskunnan sisäisestä demokratiasta, roolista ja tilasta sekä voimasta toimia. Keskusteluun osallistui 642 kansalaisyhteiskunnan edustajaa sadasta maasta.
Kansalaisyhteiskunta sektorina on ollut virallinen osa monenkeskistä päätöksentekoa muutaman vuosikymmenen ajan, ja edelleen se taistelee tilasta olla tasavertainen vaikuttaja kansallisvaltioiden ja yksityisen sektorin rinnalla.
Monenkeskisiin prosesseihin osallistumiseen tarvitaan paljon resursseja – aikaa, osaavia ihmisiä ja rahaa. Osallistujilta vaaditaan kielitaitoa, vankkaa tietoa kyseisestä aiheesta ja siihen liittyvistä päätöksentekoprosesseista sekä verkostoja.
Edustaako mikä tahansa kansalaisjärjestö mistä päin maailmaa tahansa koko maailman kansalaisyhteiskuntaa? Jos ei, kenellä on mandaatti kaikkia koskevissa neuvotteluissa? Onko olemassa eriarvoisia kansalaisjärjestöjä?
YK vaati useammassa paneelissa ja keskustelussa vahvasti yksimielistä kansalaisyhteiskunnan ääntä monenkeskiseen päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskuntaa, joka seisoo omien päätöstensä takana. Mutta yhden äänen myötä kansalaisyhteiskunta menettäisi kykynsä puhua erilaisten tahojen oikeuksien puolesta sekä vahtikoiran roolinsa, joka on enemmän kuin tärkeää ihmisoikeuksien toteutumiselle. YK:n ihmisoikeuksien julistus painottaa valtion roolia ihmisoikeuksien takaamisessa, mutta itse oikeuksissa painotetaan jokaisen oikeutta ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa.
***
”Kansalaisyhteiskunta on maailmanlaajuisesti se taho, johon luotetaan eniten eri toimijoista, jopa Kiinassa”, totesi Ingrid Shrinath, CIVICUS:n entinen pääsihteeri. Maailmanlaajuisesti kansalaisyhteiskunnan on kyettävä ratkaisemaan haasteet ja jatkettava ihmisten ja maapallon puolustamista.
Yksi vaihtoehto on keskittyä vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti kansallisiin hallituksiin. Vai olisiko paras vaihtoehto keskittää voimavarat ihmisten aktivoimiseen globaalisti? Toisaalta ihmisethän ovat jo aktivoituneet. Kokoontumisessa puhuttiin tietenkin arabikeväästä ja ”vallataan Wall Street” -mielenosoituksista sekä muista kansanliikkeistä. Montrealin opiskelijamielenosoitukset keräsivät kuukausien ajan joka kuun 22. päivä parhaimmillaan 200 000 opiskelijaa Montrealin kaduille.
Chilessä opiskelijaliike vastusti poliittis-taloudellista systeemiä ja sai laajan kannatuksen kansalaisten keskuudessa. Intian mielenosoituksissa vastustettiin korruptiota ja pääomapakoa. Ugandassa syntyi walk-to-walk mellakoita. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan haaste on tukea näitä liikkeitä esimerkiksi analysoimalla ja levittämällä tietoa tai yhdistämällä eri tahoja.
***
Kokoontumisen puheenvuorot olivat lähes poikkeuksetta ja hyvin avoimesti turhautuneita kansalaisyhteiskunnan kosmeettiseen osallistumiseen monenkeskisessä päätöksenteossa. Useat mainitsivat, että osallistuminen on jopa estänyt kansalaisyhteiskuntaa toteuttamasta poliittista vaikuttamisroolia, koska prosessit ovat päätyneet tekniseksi yhden sanamuodon muutokseksi pitkässä asiakirjassa. Lisäksi ne ovat vieraannuttaneet osan kansalaisjärjestöistä tavallisista ihmisistä.
Samaan aikaan globaalissa maailmassa ihmisen ja planeetan ääni on yhä pienempi markkinoiden äänen rinnalla. Osanottajat halusivat ehdottomasti säilyttää kansalaisyhteiskunnan vahtikoiran roolin sekä oikeuden mielipiteen ilmaisuun neuvottelusalien ulkopuolella. Monet halusivat myös säilyttää oikeuden viralliseen rooliin neuvotteluissa.
Toisaalta puheenvuorot, joissa ehdotettiin kokonaan monenkeskisestä päätöksenteosta irtaantumista, eivät olleet harvinaisia. Osallistumiselle haluttiin ainakin asettaa ehtoja. Päätöksenteon rakenteiden on muututtava niin, että kansalaisyhteiskunta voi säilyttää heterogeenisen roolinsa ja vaikuttaa – oikeasti.
Esimerkkinä vaatimuksista on Kepan allekirjoittama ”Statement of Civil Society Participation in UN Processes related to Post 2015″. Kokouksessa käsiteltiin hyvin vähän kansalaisyhteiskunnan sisäistä demokratiaa ja edustuksen oikeutusta maailmanlaajuisesti. Yksimielisiä oltiin siitä, että ympäri maailmaa vaikuttavat kansanliikkeet ovat voima, jota järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tulee tukea. Me emme saa hukata linkkiä kansalaisiin ympäri maailmaa, joiden ihmisoikeuksien, samoin kuin maapallon oikeuksien, kuuluisi olla kaikkien neuvottelujen ja päätöksenteon keskiössä.
Mihin kaikki puhe johtaa? Ei mihinkään ilman toimintaa. Desmond Tutu haastoi omissa videopuheenvuoroissaan kansalaisyhteiskunnan keskittymään seuraaviin kysmyksiin työnsä suunnittelussa:
Kuinka voimme parhaiten osoittaa solidaarisuutta niille, jotka pyrkivät muutokseen sorron alla?
Mitä muutoksia toivomme valtasuhteisiin?
Miten erilaiset liikkeet voivat yhdistyä, jotta kansalaisliike kohti muutosta jatkuu entistä voimakkaampana?
Kepaa edustivat CIVICUS:n kokouksessa hankeneuvoja Jenna Kettusen lisäksi toiminnanjohtaja Timo Lappalainen ja koulutussuunnittelija Laura Lager.
Lue lisää
The 15 Montreal commitments for a new social contract CIVICUS:n verkkosivuilla.
Statement of Civil Society Participation in UN Processes related to Post 2015. G20 Civil -verkkosivuilla (PDF).
CIVICUS World Assemblyn verkkosivut