Eurooppa on vannonut viime vuodet budjettikurin nimiin samalla, kun monet kehitysmaat ovat ainakin yrittäneet harjoittaa elvyttävämpää talouspolitiikkaa.
Kehittyvistä maista ei kuitenkaan ole maailmantalou den vetureiksi, jos myös Euroopassa ei aleta kiinnittää huomiota talouden kysyntään, eli kuluttajien palkkoihin ja ostovoimaan.
Näin varoittaa 12. syyskuuta julkaistu massiivinen YK:n kauppa- ja kehitysraportti, jonka tämän vuoden teemana on ”laajaan ja tasapainoisen kasvun politiikka”.
Raportti ennustaa kehittyvien talouksien talouskasvun jäävän tänä vuonna vain yhteen prosenttiin. Kehitysmaissa ja nousevissa talouksissa kasvuodote on 4-5 prosenttia – sekin alempi kuin aiempina vuosina.
”Vuosien 2006 ja 2012 välillä noin 74 prosenttia tuotannon kasvusta luotiin kehitysmaissa”, raportti kertoo.
Tilanne on kääntynyt täysin päälaelleen 1980- ja 1990-lukuihin verrattuna, jolloin 75 prosenttia kasvusta syntyi rikkaissa maissa.
Nykyisestä alhosta nousu edellyttää UNCTADin mukaan kysynnästä huolehtimista kehittyvissä ja rikkaissa maissa.
Avainasemassa ovat tällä hetkellä kuitenkin Eurooppa ja muut rikkaat maat, joiden budjettikuripolitiikka uhkaa sysätä koko maailmantalouden pitkään taantumaan.
Julkinen kulutus on talouskasvun avain
UNCTAD on muista keskeisistä talousjärjestöistä poiketen varoittanut vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin jälkeen useasti budjettikurin vaikutuksista kansainväliselle kysynnälle. Nyt maailmantalous sakkaa jälleen, ja varoitukset ovat käyneet toteen.
Tämänvuotinen raportti antaa poikkeuksellisen laajan katsauksen nykyisen kriisin syihin ja ulospääsyteihin. Avainasemassa on julkinen kulutus. ”Jos valtiot eivät kuluta riittävästi ja piristä näin kotimarkkinoitaan, tulee jo valmiiksi heikko tavaroiden ja palveluiden kysyntä hiipumaan entisestään”, raportissa todetaan.
Budjettikuripolitiikka on UNCTADin mukaan luonut tavoitellun markkinoiden luottamuksen sijaan pessimismiä yrityksiin, jotka pohtivat investointeja tai uusien työntekijöiden palkkausta.
Erityisesti Euroopassa julkisen velan hoito on ajanut kysynnästä huolehtimisen ohi.
”Kasvavaan velkataakkaan täytyy puuttua, mutta pitkällä aikavälillä siinä onnistutaan palauttamalla talouskasvu ja sen tuomat tulot”, raportti linjaa.
UNCTAD varoittaa sekoittamasta velkakeskustelussa valtioita kotitalouksiin.
”Yksittäinen kotitalous voi saada velkansa hallintaan pienentämällä kulutusta. Markkinataloudessa yhden talouden kulutus on kuitenkin toisen talouden tuloa”, UNCTAD kuvaa.
”Jos yksi suuri talous tai usea talous käyttää samaan aikaan budjettileikkauksia velan vähentämiseen, on tuloksena kaikkien tulojen pieneneminen.”
Julkisen kulutuksen lisäämiselle ja budjettikuripolitiikan hylkäämiselle ei tämän vuoksi ole vaihtoehtoja, jos maailmantalous halutaan saada jälleen kestävälle kasvu-uralle.
Tuloeroihin on puututtava
Viime vuosikymmenet ovat mukaan olleet valtion roolin pienentämisen, verotuksen progression vähentämisen ja työmarkkinoiden suojan purkamisen aikaa. Talouskasvun ja hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää UNCTADin mukaan tämän kehityksen kääntämistä.
”Nämä rakenteelliset uudistukset ovat vain johtaneet tuloerojen kasvuun samalla, kun julkiset palvelut, investoinnit, työpaikat ja talouskasvu ovat polkeneet paikoillaan”, järjestö kritisoi.
Vastakkaisia esimerkkejä löytyy UNCTADin mukaan erityisesti Latinalaisesta Amerikasta ja muilta kehittyviltä alueilta.
”Progressiivinen verotus sekä erityisesti köyhimpien ihmisten tulonsiirtojen, peruspalveluiden ja muun julkisen kulutuksen kasvattaminen voi vahvistaa merkittävästi kaikkia hyödyttävää talouskasvua.”
Raportissa muistutetaan useista viimeaikaisista tutkimuksista, joiden mukaan tuloerojen kasvu maailmanlaajuisesti ja maiden sisällä uhkaa vakavasti talouskasvua. Näitä huolia ovat UNCTADin lisäksi tehneet myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD.
Lisää palkkaa työntekijöille
Suomen nykyisen poliittisen keskustelun kannalta raportin kiinnostavin viesti liittyy työmarkkinapolitiikkaan. UNCTADin mukaan Euroopassa peräänkuulutettu joustava työmarkkinapolitiikka on paitsi epäonnistunut työttömyyden torjunnassa, myös pahentanut ongelmaa.
”Jos yleinen tuottavuus kasvaa ilman palkkojen kasvua, jää kysyntä ennemmin tai myöhemmin jälkeen tuottavuudesta. Tuloksena on talouden, voittojen ja investointien vajaakäynti.”
UNCTAD varoittaa suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa paljon puhutusta palkkojen paikallisesta sopimisesta yrityksissä.
”Jos vähemmän tehokkaat yritykset voivat kompensoida muita pienempiä voittojaan leikkaamalla palkkoja, niiden ei tarvitse lisätä aitoa tuottavuuttaan selvitäkseen.”
Palkkojen sopiminen keskitetysti on UNCTADin mukaan ainoa kestävä ratkaisu näihin ongelmiin. Palkankorotusten tulisi olla järjestön mukaan linjassa yleisen tuottavuuden kasvun ja inflaatiotavoitteiden kanssa.
UNCTAD Trade and Development Report 2012