Kansalaisjärjestöjen mielenilmaus alkoi, kun saastuttavia suuryrityksiä esittäneet aktivistit paljastivat “todellisen” version loppuasiakirjatekstistä. Loppuasiakirjaa parodioiva The Future We Bought -paperi jaettiin osallistujille, jotka repivät sen palasiksi täysistuntorakennuksen edessä.Paperi sisälsi kokouksen pääyhteistyökumppaneiden logojen lisäksi loppuasiakirjatekstin kuusi ensimmäistä paragrafia, joissa muun muassa vahvistetaan sitoutuminen kestävään kehitykseen, köyhyyden ja nälän poistamiseen sekä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen.Järjestäjien mukaan tempauksella haluttiin kannustaa päättäjiä lisäämään kunnianhimon tasoa ja estämään huippukokouksen epäonnistuminen. Todellisuudessa usko mahdollisuuteen avata kertaalleen sovittu loppuasiakirjateksti on hupenemassa, vaikka kokouspaikalla on liikkunut huhuja joidenkin maiden sitä yrittävän.***Järjestöt eivät peitelleet pettymystään torstaiaamuna järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Planeetan rajat paukkuvat, eikä ekologista velkaa ole aikomus maksaa takaisin. WWF:n johtaja Lasse Gustavsson kritisoi poliitikkojen löyhää sitoutumista huippukokouksen tavoitteisiin. “Tämän prosessin aikana poliittista tahtoa on ollut hyvin vähän”, Gustavsson totesi.Monien mielestä G77-ryhmä esti toiminnallaan ympäristön kannalta kestävään kehitykseen liittyvät edistysaskeleet. Greenpeacen poliittisen työn johtaja Daniel Mittler käänsi kuitenkin syyttävän sormensa rikkaiden maiden suuntaan kritisoimalla niitä tekopyhiksi. Ne syyttävät hänen mukaansa kehitysmaita edistyksen jarruttamisesta, vaikka tulivat itse paikalle tyhjin käsin ilman valmiutta lisärahoitukseen tai muihin sitoumuksiin.Esimerkkinä Mittler nostaa esille fossiiliselle energialle maksetut mittavat tuet, joihin puututaan myös loppuasiakirjassa: “Teollisuusmaat käyttävät rahansa haitallisiin tukiin, joilla pidetään yllä ilmastokriisin aiheuttanutta lyhytnäköistä energiantuotantoa. Samaan aikaan ne väittävät, ettei niillä ole talous- ja ilmastokriisin takia mahdollisuutta tuoda neuvottelupöytään rahaa.”Oxfam-järjestön johtaja Barbara Stocking on samaa mieltä siitä, ettei kestävää kehitystä saavuteta ilman riittävää rahoitusta kehitysmaille. Resurssien lisäksi kyse on Stockingin mukaan luottamuksen puutteesta, sillä rikotut lupaukset johtavat globaalin yhteistyön rakoilemiseen. “Rikkaat maat ovat rikkoneet lupauksensa tarjota apua niille maille, jotka sitä eniten tarvitsevat”Rion kokouksen laiha tulos tarkoittaa Stockingin mukaan sitä, että kestävää kehitystä tulee nyt edistää kaikkien mahdollisten kanavien kautta. Kokouksen lähestyessä loppuaan käynnistyy myös pohdinta siitä, miten tuloksista saadaan irti mahdollisimman suuri hyöty.
Luottamuspula nakertaa panostusta kestävään kehitykseen
Rio+20-huippukokoukseen pettyneet kansalaisjärjestöjen ja nuorten edustajat osoittivat toiseksi viimeisenä kokouspäivänä mieltään kokouspaikalla. Yhdeksi kokouksen kompastuskivistä muodostuivat rahoituskysymykset.
Teksti: Henna Hakkarainen Kuva: Canadian Youth Climate Coalition CYCC