”Me ajattelemme Suomessa, että meidän yrityksemme ovat eettisiä ja suomalaiset puhtoisista puhtoisimpia”, sanoi Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kansainvälisessä veronkiertoa käsittelevässä asiantuntijakokouksessa Helsingissä 13. kesäkuuta.
”Mutta viime perjantaina selvisi, että Stora Enso on harrastanut luovaa verosuunnittelua ja onnistunut välttämään verotusta 50 miljoonan euron edestä käyttämällä hollantilaista holding-yhtiötään.”
Lausuma viittaa Talouselämän 8. kesäkuuta julkaisemaan uutiseen, jossa kävi ilmi, että Brasiliasta Ouluun matkaava sellu liikkuu paperilla konsernin Amsterdamin-toimiston kautta. Hollantiin yhtiö maksaa sellukaupasta vain 1,5 prosentin veroa. EU:n direktiivien mukaisesti yhtiö voi sen jälkeen kotiuttaa voitot osinkoina Suomeen verottomasti. Talouselämä arvioi, että vuosina 2005—2010 Stora Enso säästi Suomen verottajan kustannuksella noin 50 miljoonaa euroa.
Valtio omistaa Stora Ensosta 12 prosenttia sijoitusyhtiö Solidiumin kautta. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) sanoi tilaisuudessa olevansa jatkuvasti yhteydessä Solidiumin johdon kanssa. Mietinnän alla on, miten valtion omistamaa sijoitusyhtiötä voidaan ohjeistaa paremmin vastuukysymyksissä.
”Samaan aikaan minusta on hyvin tärkeää, että Suomi on aktiivinen kansainvälisesti, jotta luodaan tasainen pelikenttä sellaisille yrityksille, jotka haluavat välttää toimintaa, joka on ehkä laillista, muttei kovin eettistä.”
”Arkipäivää pörssiyhtiöille”
Hautala matkustaa huomenna Brasiliaan YK:n kestävän kehityksen kokoukseen, ja aikoo samalla tutustua Stora Enson hankkeisiin ja keskustella yhtiön johdon kanssa paikan päällä.
Edellisen kerran suomalainen veronkierto nousi otsikoihin lääkärikeskus Mehiläisen ilmi tulleen verosuunnittelun yhteydessä. Talouselämän haastatteleman kansainvälisen verotuksen professori Marjaana Helmisen mukaan tämäntyyppiset järjestelyt ovat olleet tunnetuille suomalaisille pörssiyrityksille arkipäivää jo vuosikaudet.
Suomessa Stora Enson tapauksesta kuullaan lisää perjantaina 15. kesäkuuta, kun Into Kustannus julkaisee teoksen ”Aarresaaret, miehet, jotka ryöstivät maailman”. Julkaisutilaisuudessa keskustelevat muiden muassa Stora Enson globaalista identiteetistä vastaava johtaja Lauri Peltola ja tietokirjailija Matti Ylönen, yksi Talouselämän artikkelin kirjoittajista.
Tax Justice Network: OECD:n listat tehottomia
Veronkierto ja veroparatiisit ovat nousseet Suomessa kehityspolitiikan agendalle, mutta varsinaisesti ne ovat osa yritys- ja veropolitiikkaa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vakuutti asiantuntijakokouksessa, että ulkopolitiikan ministerit tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä veroasioista vastaavan valtiovarainministerin kanssa.
Tällä hetkellä veroparatiisien kuriin laittamisessa länsimaiden tärkein foorumi on teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD.
”Meistä on hyvä, että OECD on osoittanut aiempaa paljon vahvempaa kiinnostusta tähän”, Tuomioja kommentoi. ”OECD ei ehkä aina ole paras foorumi asioiden hoitamiseen, mutta tässä tapauksessa se on hyödyllinen ja sen työtä me tuemme.”
Timo Lappalaisen mukaan OECD on kuitenkin liian hampaaton ja voimaton veroparatiisien edessä. Hänestä olisi parempi vahvistaa YK:n verokomiteaa, sillä YK:ssa ovat läsnä kaikki maat.
Myös Tax Justice Networkin tutkija Matti Kohonen sanoi järjestönsä olevan hyvin kriittinen OECD:n kutistuvia veroparatiisilistauksia kohtaan. Niiltä pääsee helpohkosti pois solmimalla kahdenvälisiä tiedonvaihtosopimuksia, joista ei käytännössä ole estämään veronkiertoa.
”Meidän mielestämme OECD:n listat ovat olleet riittämättömiä ja tehottomia”, Kohonen sanoi.
Tax Justice Network ylläpitää omaa salaisuusvaltiolistaustaan, jossa valtioiden ja alueiden veroparatiisimaista olemusta tarkastellaan puolivuosittain 15 eri kriteerin avulla. Vuonna 2011 listalla oli 73 maata.
Seminar 15.6.: The Future Of Taxing Multinational Corporations
Into Kustannus: Julkistustilaisuus 15.6.: Onko suuryritysten verokeinottelu sallittua?