Kotoa torille on matkaa 30 kilometriä. Gregoria kävelee ensin puolitoista tuntia päästäkseen maantien laitaan. Neljä säkillistä myytäviä tuotteita kulkee muulin selässä. Maantien laidasta on vielä kahden tunnin bussimatka torille. Ehtiäkseen sinne aamuksi Gregorian täytyy lähteä kotoaan edellisenä päivänä ja nukkua torin virkaa toimittavalla urheilukentällä. Siellä hän myös aamutuimaan valmistaa kanakeiton, jonka hän tarjoilee asiakkaille neljästä kotoaan tuomasta kiposta.
Gregoria on viiden lapsen yksinhuoltaja. Hänen kuukausittaiset tulonsa ovat kasvaneet 40 eurosta 140 euroon sen jälkeen, kun hän jätti kotoa käsin myynnin ja alkoi käydä kaupungin pienviljelijöiden torilla. Lisätienestin avulla hän pystyy lähettämään lapsensa kouluun.
***
Ensimmäiset pienviljelijöiden torit avattiin Nicaraguassa 15 vuotta sitten. Atlantin rannikolla, niin sanotun kaivoskolmion alueella sijaitsevan Siunan torilla on ikää vajaat kolme vuotta. Kepa on tukenut toria, erityisesti sen mainostamista kuluttajille paikallisradiossa.
Tori syntyi reilumman kaupan aloitteena useiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kaupungissa myytävät, Tyynenmeren rannikolta tulevat tuotteet ovat kalliita, välikädet maksavat pienviljelijöille huonon hinnan perustuotteista, viljelijät myyvät tuotantonsa jalostamatta, maaseutua vaivaa köyhyys, eivätkä naiset osallistu kodin ulkopuolisiin toimintoihin.
Pienviljelijöiden torin tuottaja-myyjät ovat järjestäytyneet kyläkohtaisiin yrittäjäverkostoihin ja torin toimintaa ohjaa komitea. Lauantaiaamuisin toimivalla torilla myydään maitotuotteita, hedelmiä, vihanneksia, papuja, maissista tehtyjä leivonnaisia ja juomia, eläviä kanoja, munia sekä kanan- ja sianlihaa. Torikomitea on määrittänyt standardihinnat myytäville tuotteille. Tukku- ja sopimusmyynti on kielletty.
Tori on paikkakuntalaisten yhteinen ponnistus. Siunan kunta on myöntänyt torille luvan toimia urheilukentällä, antanut torin myyjille vapautuksen kiinteistöverosta ja vastaa urheilukentän siivouksesta. Kunta on myös luovuttanut torin käyttöön nimellistä korvausta vastaan tontin, mutta sille ei ole vielä pystytty rakentamaan pysyviä torikojuja. Alueen järjestöjen verkosto mainostaa toria kuluttajille radiossa, viljelijöiden liitto kouluttaa pienviljelijöitä luonnonmukaisessa viljelyssä, uusien lajikkeiden viljelyssä, järjestäytymisessä ja tuotteiden esille panossa. Maa- ja metsätalousministeriö sekä terveysministeriö valvovat myytävien tuotteiden laatua.
Pienviljelyyn osallistuu koko perhe, mutta huomattava osa torin myyjistä on naisia. Heidän osallistumisensa kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin on siis lisääntynyt. Torimyyjät perheineen ovat myös alkaneet viljellä aiempaa useampia lajeja. He soveltavat luonnonmukaisia menetelmiä ainakin osassa tuotantoaan. He jalostavat tuotteitaan ja pakkaavat ne aiempaa houkuttelevammin. Heidän tulonsa ovat kasvaneet välikäsien jäädessä pois ja tuotteiden menekki on varma. Heillä on myös aiempaa paremmat mahdollisuudet saada lainaa. Perustavimman muutoksen on ehkä kuitenkin tuonut tuottajien järjestäytyminen. Se yhdessä koulutuksen kanssa on kohentanut tuottajien itseluottamusta ja luonut uusia, solidaarisia suhteita niin muiden myyjien kuin asiakkaiden välille.
Torin asiakkaat ovat pääosin kaupunkilaisia, palkkatyötä tekeviä naisia. Pienviljelijöiden tori on hyödyttänyt heitä. Hinnat ovat siellä halvemmat kuin muualla, valinnanvaraa on enemmän, tuotteet tuoreempia ja myyjät tuovat mielellään myytäväksi sitä, mitä asiakkaat pyytävät. Monet käyvät torilla myös viihtymässä ja seurustelemassa.
***
Siunassa reilu kauppa tarkoittaa muita kauppapaikkoja hieman halvempia hintoja, ostettavan tuotemäärän virheetöntä punnitsemista, laadukkaita tuotteita, hyviä suhteita asiakkaisiin, myyntiä ilman välikäsiä, vakiintunutta kauppapaikkaa ja myyjälle avautuvaa mahdollisuutta hankkia luottoa.
Siunan pienviljelijöiden tori on kolmessa vuodessa osoittautunut olevansa reilun kaupan paikka. Se on lisännyt kuntalaisten arvostusta lähiruokaa kohtaan. Haasteita toki riittää. Viljelijät kaipaavat lisää käytännönläheistä koulutusta, pysyvä toripaikka pitäisi saada rakennetuksi ja torin ja tuotteiden hygieniaa tulisi parantaa. Torikomitean pitää myös löytää ratkaisu tukku- ja sopimusmyyntiin. Monet viljelijät myyvät yhä papusatonsa välikäsille, koska torilla ei voi myydä suuremmissa erissä. Viljelijöitä pitäisi saada mukaan lisää, sillä kysyntä ylittää tarjonnan. Myyjät sopivat nyt sääntöjen vastaisesti myynnistä vakituisille asiakkailleen, jolloin satunnaiset ostajat palaavat kotiin tyhjin käsin.
Lisätietoja
Nicaragualaisen SIMAS-järjestön raportti pienviljelijöiden torin merkityksestä: Sistematización de la experiencia del mercado campesino de Siuna como un espacio que dinamiza la economía solidaria a nivel local (espanjankielinen pdf)