”Kepa haluaa osallistua aktiivisesti keskusteluun siirtohinnoittelusta ja veronkierrosta. Syy on selvä: joka vuosi 750-800 miljardia dollaria virtaa pois kehitysmaista laittomana pääomapakona. Arviolta yli puolet tästä summasta johtuu siirtohinnoittelun väärinkäytöstä. Tätä voisi kutsua kehitysavuksi köyhiltä mailta rikkaille. Summa on kymmenkertainen rikkaiden maiden antamaan kehitysapuun verrattuna”, toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen. ”On selvää, että siirtohinnoittelulle tarvitaan uudet kansainväliset säännöt.”
YK:n verokomitean painoarvoa on lisättävä YK-järjestelmässä. Siitä tulee tehdä hallitusten välinen elin, joka pystyy tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä veroasioissa. OECD:n ehdottamalle automaattiselle ja monenkeskiselle verotietojen vaihdolle tarvitaan poliittista tukea, ja järjestelmää tulee kehittää niin, että kehitysmaiden tarpeet huomioidaan nykyistä paremmin.
Verokysymykset on otettava vahvasti mukaan, kun nyt hahmotellaan vuosituhattavoitteiden jälkeistä aikaa vuodesta 2015 eteenpäin. Kehitysmaiden kykyä kerätä veroja on vahvistettava sekä paikallisella että alueellisella tasolla. Näin kehitysmaat voivat paikata budjettivajettaan ja vähentää riippuvuuttaan kehitysavusta.
”Yksi tärkeä ratkaisukeino on maakohtaisen tilinpäätösraportoinnin vaatiminen monikansallisilta yrityksiltä. Suomi on sitoutunut tähän hallitusohjelmassaan, muttei ole edistänyt asiaa EU:ssa – pikemminkin päinvastoin”, Lappalainen kritisoi.
Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet tietoja myös suomalaisyritysten tekemästä epäreilusta verosuunnittelusta, viimeisimpänä Stora Enson tapaus, joka nousi otsikoihin viime viikolla.
”Verokysymyksissä on kyse myös yritysvastuusta. Suomessa tuudittaudutaan usein ajattelemaan, että suomalaisyritykset toimivat kaikkialla puhtain paperein. Tämän takia Suomi on jäämässä yritysvastuukysymyksissä jälkijunaan. Nyt on korkea aika tunnistaa, että vastuukysymykset ovat kilpailukykyisen yrityksen toiminnan ydintä — eikä vastuullinen yritys pyri välttelemään veroja kaikin mahdollisin keinoin”, Lappalainen sanoo.
Siirtohinnoilla tarkoitetaan hintoja, joita monikansallinen yritys käyttää eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöidensä välisessä kaupassa. Arvioiden mukaan noin 60 prosenttia kansainvälisestä kaupasta tapahtuu suuryritysten omien tytäryhtiöiden välillä. Siirtohinnoittelua voi käyttää väärin ali- tai ylihinnoittelemalla tuotteita.
Kepa on mukana järjestämässä kansainvälistä asiantuntijakokousta siirtohinnoittelusta. Kokous pidetään Helsingissä 13.-15. kesäkuuta. Muita järjestäjiä ovat ulkoministeriö ja Tax Justice Network.
Lisätietoja
Timo Lappalainen
Toiminnanjohtaja
timo.lappalainen@kepa.fi
040-723 9574
Eva Nilsson
Kehityspoliittinen asiantuntija
eva.nilsson@kepa.fi
040-550 5547