Saharan alueella, pääosin Malissa, Nigerissä ja Algeriassa, mutta myös vähemmässä määrin Libyassa, Mauritaniassa, Länsi-Saharassa ja Burkina Fasossa elävät tuaregi-paimentolaiset ovat kamppailleet selviytymisestään ja itsenäisyydestään kautta aikojen. Tuhansia vuosia alueen karavaanikauppaa hallinneet tuaregit käyvät taisteluita itsenäisyyden puolesta yhä tänä päivänä.
”Tuaregit elävät marginalisoituneina omilla alueillaan. Heillä on paljon vaikeuksia, he elävät köyhyydessä ilman terveydenhuoltoa tai kouluja”, Pohjois-Nigeristä kotoisin oleva muusikko Anana Harouna, tuaregi itsekin, kertoo puhelimitse Belgiasta.
Anana Harouna johtaa Kel Assouf -nimistä bändiä, joka koostuu viidestä tuaregi-alkuperää olevasta muusikosta. Musiikkinsa kautta Kel Assouf haluaa tehdä tuaregi-kulttuuria tunnetuksi sekä edistää kulttuurien välistä kohtaamista ja vuoropuhelua.
Kitara aseena
Anana Harouna osallistui itse taisteluun Nigerin tuaregi-kapinallisten joukoissa vuonna 1990, kun useat tuaregi-ryhmittymät vaativat heimolleen autonomiaa tai kansallisvaltiota edellisen vuosikymmenen nälänhädän, pakolaiskriisin ja yleisen poliittisen sorron seurauksena.
Harouna muistaa ihmisten paon maasta, jossa aavikoituminen ja kuivuus olivat jo tehneet tuaregien elinkeinonharjoittamisesta vaikeaa, tappaneet karjaa sekä pakottaneet muuttamaan heimon perinteisiä vaellusreittejä. Poliittinen ja taloudellinen sekasorto sekä konfliktit naapuriheimojen kanssa vaikeuttivat tuaregien tilannetta entisestään.
Satunnaiset taistelut jatkuivat, vaikka rauhansopimus Nigerin hallituksen ja tuaregien välillä saatiin aikaan vuonna 1995. Ennen rauhansopimuksen solmimista Harouna oli kuitenkin jo löytänyt oman väylänsä taistella tuaregien vapauden puolesta.
”Kapinan aikaan iltaisin kuuntelin, kun tuaregi-muusikot soittivat ja lauloivat omalla kielellämme. Sitä kautta kiinnostuin musiikista”, hän kertoo nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin.
Sen sijaan, että Harouna olisi jatkanut taistelua aseilla, hän valitsikin omaksi aseekseen kitaran.
”Jokaisella on oma tapansa taistella”, hän sanoo.
Musiikkia ja kulttuurien vuoropuhelua
Belgiassa nykyään asuva Harouna perusti Kel Assouf -yhtyeen Brysselissä vuonna 2006. Bändin nimi merkitsee tuaregien omalla kielellä, tamashekilla, aavikon poikia tai äärettömyyden poikia. Samalla se kertoo kaipuusta aavikolle.
”Musiikkimme juuret ovat syvällä kulttuurissamme, ja lauluissamme ammennamme sanoja aavikolta”, Harouna kertoo.
Kel Assoufin soittama musiikki on perinteistä tuaregi-musiikkia, jota he yhdistävät bluesiin, reggaeen ja rockiin. Harounan mukaan juuri erilaisten musiikkilajien yhdistäminen erottaa heidät muista tuaregi-bändeistä. Hän kutsuu musiikkia yhdistelmäksi, jota ihmiset eivät ole ennen kuulleet.
Toinen erityinen piirre Kel Assoufille on se, että se laulaa tamashekin kielellä.
”Tuaregi-kulttuuri merkitsee minulle sitä, että meillä on oma kieli, kirjoitus, perinteet ja elämäntapa. Tamashekin kielellä pystyn ilmaisemaan itseäni eri tavalla kuin esimerkiksi ranskaksi”, sujuvasti ranskaa puhuva Harouna toteaa.
Jo vuosia Belgiassa asunut Harouna kaipaa edelleen Pohjois-Nigerin aavikkoa. Hän haluaisikin rakentaa sillan kahden kulttuurinsa — tuaregien ja belgialaisen — välille, jotta voisi aina olla lähellä omaa kulttuuriaan.
Kiertueillaan hän on nähnyt, etteivät tuaregien asiat Pohjois-Nigerissä ole juuri muuttuneet.
”Sen näkeminen antaa minulle kimmokkeen vierailla eri maissa ja etsiä tapoja, joilla asioita muualla tuodaan ihmisten tietoon. Ne auttavat muodostamaan visiota siitä, minkälaisena haluaisin maailman nähdä ja mitä haluaisin antaa maalleni ja kansalleni”, Harouna haaveilee.
Rauhan puolesta
Viimeisen vuosisadan aikana tuaregien elämä Saharan alueella on muuttunut peruuttamattomasti. Suurimpina tekijöinä ovat olleet valtioiden rajojen vetäminen heidän alueidensa halki, aavikoituminen, kaupungistuminen ja merenkulku, jotka ovat pakottaneet tuaregit luopumaan monista perinteistään. Jotkut ovat turvautuneet esimerkiksi aseiden ja huumeiden salakuljetukseen selviytyäkseen.
Tuaregien taistelu itsenäisyydestä jatkuu yhä, mistä kertovat myös viime aikojen levottomuudet Malissa. Malin sotilasvallankaappaus maaliskuussa johtui pitkälti siitä, ettei Malin hallitus armeijan upseerien mukaan kyennyt pitämään tuaregeja aisoissa riittävän kovalla kädellä. Viime perjantaina tuaregit julistivat Malin pohjoisen alueet itsenäiseksi valtioksi — Azawadiksi. Nyt Malin levottomuuksien pelätään leviävän myös Nigeriin.
Harounan mukaan taistelu tuaregien itsenäisyydestä, vapaudesta ja oikeuksista kulkee sukupolvelta sukupolvelle.
”Se siirtyy edelleen vanhemmilta lapsille ja jatkuu, kunnes ratkaisu löytyy”, hän toteaa. ”Siksi olisikin niin tärkeää löytää ratkaisu.”
Itse hän uskoo yhä, että asioita voi muuttaa keskustelemalla sekä jakamalla ajatuksia ja kokemuksia. Siksi hän on kiitollinen päästessään esiintymään Suomeen, sillä se antaa hänelle jälleen mahdollisuuden tehdä tuaregien kulttuuria ja tilannetta tunnetuksi musiikkinsa kautta.
”Me taistelemme musiikin avulla tuaregien puolesta. Kaiken mitä me teemme, me teemme rauhan puolesta”, hän päättää.
www.maailmakylassa.fi
Kel Assoufin esittely Maailma kylässä -sivustolla
Kepa.fi: Malin vallankaappauksen taustalla kriisi tuareg-alueilla
Kel Assouf esiintyy Maailma kylässä –festivaalin Monsuuni-lavalla Kaisaniemen puistossa sunnuntaina 27.5. klo 13.30—14.15.