”Mekongilla on konflikti, ja Suomi on siinä osallisena — kiitos Pöyryn”, lataa juristi Kirk Herbertson International Rivers -järjestöstä, ja jatkaa: ”Yhtiön toimintaa kuvaillessa voisi käyttää metaforaa asekauppiaista. Päättyykö asekauppiaiden vastuu aina aseiden myymiseen, vai riippuuko se siitä, kenelle niitä myydään ja missä tilanteessa?”
Kovat syytökset juontavat juurensa viime toukokuuhun, jolloin Laosin hallitus palkkasi Pöyry-yhtiöt konsultikseen Xayaburin patohankkeeseen. Nyt yritystä syytetään megaluokan ympäristökatastrofin mahdollistamisesta. Siemenpuu-säätiön järjestämässä seminaarissa Pöyry-yhtiöiden ja kansalaisjärjestöjen edustajat esittelivät kantojaan — ja pysyivät niissä.
Kyseessä miljardit dollarit ja miljoonat ihmiset
Xayaburin patohankkeessa liikutaan isojen kysymysten äärellä. Ensinnäkin kyseessä on mittava rakennusprojekti. Toteutuessaan vesivoimala tuottaisi sähköä ison ydinvoimalan verran. Se on myös kallis hanke. ”Kyseessä on 3,5 miljardin dollarin hanke, joka sijoittuu Laosiin, mutta jolla on toteutuessaan vaikutuksia yli rajojen”, kertoo Herbertson.
Mittavia ovat myös hankkeen muut seuraukset, joiden vuoksi suunnitelma on saanut osakseen huomattavaa alueellista ja kansainvälistä vastustusta. Siemenpuu-säätiön puheenjohtajan Mira Käkösen mukaan kumulatiiviset vaikutukset kalastoon ja sitä kautta kalastajien toimeentuloon ja paikallisten elämään ovat merkittävät.
”Jos Xayaburi ja muut suunnitellut pääuoman padot rakennettaan, kalasto pienenee arviolta 26—42 prosenttia ja se puolestaan uhkaa 30 miljoonan ihmisen elinkeinoa ja ruokaturvaa”, kertoo Käkönen.
Jättipadon sosiaaliset vaikutukset ovat Aalto-yliopiston vesitutkija Marko Keskinen mukaan vaikeimmin ennustettavia. Todennäköisesti rakentamisesta seuraisi ihmisten pakkosiirtoja kodeistaan, uuden elinkeinon etsimistä ja taloudellisia vaikeuksia.
”Selvää on kuitenkin se, että Mekong-alueen patohankkeet eivät yleisesti ottaen johda köyhyyden vähenemiseen”, toteaa Keskinen.
Paikallisilla ihmisillä on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asiassa tehtäviin päätöksiin. Mira Käkösen mukaan tämä johtuu osin siitä, että kansalaisyhteiskunnan toimintavapaus on hyvin rajattua Laosissa.
”Erityisesti patoihin liittyviä ongelmia on erittäin vaikea nostaa julkiseen keskusteluun, mikä onkin antanut patohankkeille hyvät etenemismahdollisuudet.”
Pöyry kritisoi, mutta hyväksyi
Laosiin mahdollisesti rakennettava pato ei ole suomalaisille niin kaukainen asia kuin saattaisi kuvitella. Suomi on nimittäin tukenut muun muassa Mekongin jokikomission vuoden 2010 ympäristöraportin tekemistä.
Toukokuussa 2011 Laosin hallitus palkkasi Pöyry-yhtiöt arvioimaan sitä, ovatko Xayaburi Power Companyn suunnitelmat padon rakentamisesta komission suositusten mukaiset, ja ovatko Laosin hallitus ja voimayhtiö ottaneet huomioon komission jäsenmaiden tekemät kommentit. Vaikka Pöyry löysi huomautettavaa esimerkiksi hankkeen ympäristövaikutuksista, se tuli raportissaan siihen tulokseen, että hanketta voi jatkaa.
”Pöyryn rooli oli arvioida jo tehty suunnitelma, ei siis tehdä suunnitelmaa itse tai olla siinä muutenkaan osallisena”, kertoo Pöyryn edustaja Mika Pohjonen. Kirjoittamassaan raportissa Pöyry ehdotti Pohjosen mukaan merkittäviä teknisiä parannuksia muun muassa kalojen liikkumiseen ja nosti esiin tutkimuksia ja mallinnoksia, joita voitaisiin jatkossa käyttää hyväksi päätöksiä tehtäessä. Se ehdotti myös mahdollisia ratkaisuja jokikomission jäsenmaiden ilmaisemiin huolenaiheisiin.
Pöyry ei kannata eikä vastusta
Seminaarissa olleet ympäristöjärjestöt olivat sitä mieltä, että Pöyry on osavastuussa patohankkeen etenemisestä ja sen tulevista seurauksista, koska hankkeen etenemisessä on vedottu sen raporttiin. Pohjonen puolestaan totesi, ettei yhtiöllä ole sananvaltaa siihen, miten raporttia käytetään tai luetaan. Hänen mukaansa sen pohjalta on tehty myös väärintulkintoja.
”Ehdotimme, että muutoksia voi pohtia vielä hankkeen aikana, mutta se tulkittiin, että niitä voi pohtia rakentamisen aikana. Projekti kuitenkin kestää vuosikausia ja rakentaminen on vain osa sitä”, Pohjonen selittää.
”On tärkeää ymmärtää, että hankkeen päättäjinä toimivat Laosin hallitus ja thaimaalainen sähköyhtiö, ei Pöyry, joka ei myöskään sen koommin edistä kuin vastustakaan rakentamista.”
Julkista kannanottoa vaaditaan
Siemenpuun, Maan ystävien ja International Rivers -järjestön edustajien mukaan yhtiö ei kuitenkaan voi vetäytyä vastuusta, vaan sen pitäisi käyttää vaikutusvaltaansa hyväkseen.
Maan ystävät vaatiikin, että Pöyryn tulee yksityiskohtaisesti julkistaa, missä kohdin Xayaburin suunnitelmat eivät vastaa Mekongin jokikomission prosessin vaatimuksia ja esittää julkisesti tukensa komission strategiselle ympäristöarviolle. Lisäksi yhtiön pitää ilmoittaa julkisesti, ettei se kannata nopeaa etenemistä Xayaburin padon rakentamisessa.
Järjestön toiveet eivät saane vastakaikua Pöyryltä: Seminaarissa Mika Pohjosen vastaus vaatimukseen oli, että Pöyry-yhtiöiden vastuu asiassa päättyi raportin kirjoittamiseen ja siinä esitettyihin kriittisiin huomautuksiin.
Kepa.fi: ”Pöyryn rooli Laosin patohankkeessa suurempi kuin yhtiö väittää”