Alueen maat Kiina, Myanmar (ent. Burma), Thaimaa, Laos, Kambodza ja Vietnam ovat sekä Suomen valtion että suomalaisten järjestöjen avun kohteena.
Keskustelutilaisuuden aloittivat ulkoministeriön puheenvuorot, joissa käytiin läpi uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman painotuksia ja sitä, kuinka ne tulevat vaikuttamaan työhön Mekongilla tulevina vuosina.
Ministeriöstä todettiin, että Mekongin alueen maiden talouskasvu on ollut vahvaa ja niin Suomessa kuin maailmalla seurataan nyt erityisellä mielenkiinnolla Myanmarin nopeaa avautumista. Tässä kontekstissa on tärkeää muistaa kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukainen ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö.
Köyhyyden vähentyminen johtaa helposti tulojen epätasaiseen jakautumiseen niin yhteiskuntaluokkien kuin alueiden välillä, totesi Antti Inkinen, Suomen Bangkokin suurlähetystöstä.
Alueella toimivat suomalaiset kansalaisjärjestöt nostivat puheenvuoroissaan esiin Mekongin alueen kansalaisyhteiskuntien haasteet. Esimerkiksi Kambodzassa toimivaa Kirkon Ulkomaanapua huolestutti maan kansalaisyhteiskunnan tilaa rajoittava lakialoite, josta myös ministeriössä oltiin tietoisia.
Puheenvuoroissa nostettiin esiin, kuinka köyhyys on tällä alueella ruokapulan sijaan pikemminkin kansalaisten sananvapauden puuttumista. Kansalaisyhteiskunnan tilaa on tärkeä pyrkiä avaamaan vaihtoehtoja esittämällä eikä suinkaan kaikkea olemassa olevaa vastustamalla, muistuttivat suomalaiset järjestöt.
Samassa tilaisuudessa kuultiin niin virkamiesten kuin kansalaisjärjestöjen edustajien suusta heidän seuraavan Myanmarin tilannetta. Maailman median huomio on ollut kyseisessä maassa, erityisesti sen jälkeen kun Myanmarin hallitus vapautti oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kotiarestista viime vuoden lopulla. Seuraavaksi tullaan jännittämään maan huhtikuisten vaalien etenemistä ja tuloksia.
Muutokset ovat vaikuttaneet alueella olevien järjestöjen toimintaympäristöön; Outi Perähuhta Suomen Pakolaisavusta kertoi maan avautumisen näkyvän pakolaisten asenteissa Pohjois-Thaimaassa, lähellä Myanmarin rajaa. Paluuta pidetään pian mahdollisena, asenteet ovat muuttuneet positiivisemmiksi kuin vuosiin.
Siemenpuu-säätiön Mira Käkönen muistutti, että Myanmarin avautumisen yhteydessä on hyvä pitää mielessä, kuinka vahvat siteet toisiinsa tämän alueen mailla on juuri Mekong -joen kautta. Myanmarin avautuessa ennen Thaimaassa toimineet yritykset ovat siirtymässä Myanmarin puolelle suurine hankkeineen. Taustalla vaikuttaa Thaimaan kansalaisyhteiskunta, joka vahtii yritysten toimia ja niiden kestävyyttä. Alueen haasteena onkin kansalaisyhteiskunnan kapasiteetin kasvattaminen kaikissa alueen valtioissa sekä alueella toimivien avunantajien yhteistyön tiivistäminen. Suomi voi osaltaan vastata haasteeseen ylläpitämällä ministeriön ja järjestöjen aktiivista vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa.
Suomen tuki Mekongin alueelle
Kepa järjesti yhdessä ulkoministeriön kanssa keskustelutilaisuuden Mekong -joen alueella toimiville järjestöille.
Teksti: Saara Simonen