Afrikan unionin huippukokous 23.—30. tammikuuta on ensimmäinen maaryhmän kokous ilman Muammar Gaddafia ja niin ikään ensimmäinen, johon Libyan ja Egyptin uudet johtajat osallistuvat.
Brittilehti Guardianin ulkomaantoimittaja Mark Tran arvioi lehtensä blogissa, että kokous tulee keskittymään liiaksi puheenjohtajan valintaan, ja esimerkiksi alueelliset kauppasuhteet saavat siksi vähemmän huomiota — vaikka Afrikan sisäinen kauppa on kokouksen pääteema.
Unionin puheenjohtajuudesta kisaavat istuva johtaja, gabonilainen Jean Ping ja Etelä-Afrikan sisäministeri Nkosazana Dlamini-Zuma. Etelä-Afrikan osallistuminen vaaleihin rikkoo kirjoittamattoman sopimuksen siitä, etteivät Afrikan suuret ja vaikutusvaltaiset valtiot pyri Afrikan unionin johtopaikoille.
Tranin haastatteleman asiantuntijan Alex Vinesin mukaan tämä veto ja Etelä-Afrikan aktiivinen lobbauskierros eteläisessä Afrikassa saattavat olla merkkejä siitä, että maa valmistelee hakevansa YK:n turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi.
Tämänhetkiset turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat maailman ainoat tunnustetut ydinasevatiot. Etelä-Afrikka taas on maailman ainoa maa, joka on vapaaehtoisesti luopunut ydinaseista.
Etelä-Sudan haluaa öljyputkella erottautua Sudanista
Afrikan unionin huippukokouksen aluksi unionin uusi päämaja Addis Abebassa vihitään käyttöön. 20-kerroksisen rakennus konferenssikeskuksineen on rakennettu kiinalaisin varoin, ja sen käy virallisesti afrikkalaisille johtajille luovuttamassa Kiinan presidentti Hu Jintao.
Kiinan merkittävän roolin lisäksi myös muut Afrikan-politiikan päälinjat nostavat kokouksessa päätään: Huippukokoukseen osallistuva YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on vedonnut, että Etelä-Sudan ja Sudan tekisivät huippukokouksessa kaikkensa, että maiden viilenneet välit saataisiin sovittua.
Aiemmin tällä viikolla Etelä-Sudan tiedotti BBC:n mukaan sopineensa öljyputken rakentamisesta Kenian kanssa ja katkaisevansa öljyn toimitukset Sudanin kautta. Etelä-Sudanissa on suuri osa Sudanien öljystä, ja Etelä-Sudanin budjetista öljy kattaa 98 prosenttia. Sillä ei kuitenkaan ole satamaa eikä öljynjalostamoa.
Öljyn viennin katkaiseminen merkitsee maailman nuorimman valtion rahahanojen kuivumista. BBC:n mukaan Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir sanoi, että hänen maansa kärsii mieluummin hetken kuin antaa öljyvoitot vanhoille vihollisille Khartumissa. Etelä-Sudanin mukaan putki valmistuu noin vuodessa. BBC:n haastattelemat asiantuntijat pitävät todennäköisempänä, että hankkeessa menee kolme vuotta.
Guardian: AU leadership race likely to put other topics in the shade at summit
BBC: South Sudan in Kenyan oil pipeline deal
Kepa.fin blogi: Afrikan unionin rivit rakoilevat