Kepa pitää ulkoministeriön 3. tammikuuta kommenttikierrokselle lähettämää luonnosta kehityspoliittiseksi toimenpideohjelmaksi lähtökohdiltaan hyvänä pohjana Suomen kehitysyhteistyölle seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
”Tämä on ensireaktiomme ohjelmaluonnokseen. Kepa kerää laajan kansalaisjärjestöpalautteen jäseniltään lausuntoa varten seuraavien kahden viikon aikana”, kertoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
”On tärkeää, että ohjelmaluonnoksessa painotetaan köyhien ihmisten aseman parantamisen olevan Suomen kehityspolitiikan ensisijainen päämäärä. Ihmisoikeusperustaisuus ja eriarvoisuuden kitkemisen painottaminen on mielestämme ensiarvoisen tärkeää”, toteaa Lappalainen.
Ohjelmaluonnoksessa linjataan myös, että nykymuotoisista korkotukiluotoista luovutaan. Uuden ohjelman myötä halutaan taata, että yksityistä sektoria tukevat erilaiset rahoitusinstrumentit todella tukevat Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita etenkin köyhimmissä maissa.
”Tämä on erittäin tärkeä muutos. Korkotukiluotot ovat usein hyödyttäneet enemmän suomalaisyrityksiä kuin paikallisväestöä. Kehitysyhteistyö on huonoa vienninedistämistä ja vienninedistäminen huonoa kehitysyhteistyötä”, Lappalainen painottaa.
”Olemme tyytyväisiä myös siihen, että ohjelmassa painotetaan kansalaisyhteiskunnan roolia kehitysyhteistyön toimeenpanossa. Kansalaisyhteiskunnan tilaa on kavennettu monissa kehitysmaissa viime vuosina, ja siksi ohjelman kirjaus kumppanimaiden kansalaisyhteiskuntien tukemisesta on tärkeä. Siten edistetään demokraattista muutosta ja hyvän hallinnon toteutumista. Ohjelmassa tulisi huomioida nykyistä paremmin kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen edellytyksenä Suomen myöntämälle budjettituelle”, Lappalainen toteaa.
Kepa antaa ohjelmalle tunnustusta siitä, että suomalaisten järjestöjen kautta tehtävän kehitysyhteistyön tukea ja yhteistyötä niiden kanssa aiotaan lisätä. Kysymyksiä herättää kuitenkin kirjaus, jonka mukaan ohjelman temaattiset painotukset ja tavoitteet ohjaavat myös kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen työtä.
”Suomen kumppanimaissa toimivien kansalaisjärjestöjen kannustaminen tekemään enemmän yhteistyötä maaohjelmien tavoitteiden tukemiseksi on tärkeää, mutta kaipaa sekin selventämistä. Järjestöjen toimintavapauden rajoittaminen tuskin on tarkoituksenmukaista. Lisäksi kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjausten suhde vuodelta 2010 peräisin olevaan Kehityspoliittiseen kansalaisyhteiskuntalinjaukseen jää auki. Järjestöjen on tämän perusteella vaikea hahmottaa, miten niiden toimintaedellytykset jatkossa muuttuvat”, sanoo Lappalainen.
Kepa pitää hyvänä kehitysyhteistyön laadun parantamisen korostumista ohjelmaluonnoksessa. Siinä näkyy aiempaa selvemmin, että Suomi ottaa vakavasti kansainväliset sitoumukset avun tuloksellisuuden parantamiseksi. Avun keskittäminen harvempiin maihin on linjassa tämän tavoitteen kanssa. Ohjelmaluonnokseen on kuitenkin kirjattu valitettavan vähän siitä, kuinka eri politiikan alojen välistä johdonmukaisuutta käytännössä toteutetaan avun tuloksellisuuden parantamiseksi.
”Pyrkimys globaalin köyhyyden kitkemiseen pitää ottaa huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Järjestöjen odotukset kohdistuvat nyt erityisesti muiden ministeriöiden aktiivisuuteen ohjelman toteutuksessa”, Lappalainen toteaa.
Lisätiedot
Kepa ja sen jäsenjärjestöt ovat osallistuneet myös ohjelman valmisteluun liittyneisiin, ulkoministeriön järjestämiin konsultointeihin.
Lue lisää Kepan sivuilta:
www.kepa.fi/toiminta/kampanjat-ja-vaikuttaminen/paattajille/kehityspoliittinen-ohjelma
Yhteydenotot
Henna Hakkarainen
Tiedottaja
358 9 584 23 233, 358 40 594 1379
henna.hakkarainen@kepa.fi