Fingon kevätkokous järjestettiin Sofia Helsingin Lyhytsalissa 24.5. Kevätkokouksen seminaarin avauspuheenvuoron piti Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi. Seminaarin moderoivat Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto ja Fidan kehitysyhteistyön asiantuntija Carita Murtonen. Kokouksen päätteeksi hyväksyttiin Fingon vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös.
”Fingon toiminnan keskiössä on kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen”, Mäntyniemi totesi.
Mäntyniemi kannusti puheenvuorossaan järjestöjä laajaan ja rohkeaan keskusteluun siitä, miten uusi ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa järjestöjen toimintaan sekä kriittiseen itsetutkiskeluun järjestöjen roolista kehitystoimijoina.
”Mikä on pohjoisen ja etelän toimijoiden suhde tänä päivänä? Ja millainen sen pitäisi olla?”, Mäntyniemi kysyi.
Keskustelua käytiinkin vilkkaasti. Trocaire-järjestön Dennis Kioko pohti puheenvuorossaan, miten valtaa voidaan siirtää enemmän paikalliselle tasolle ja miten järjestöt voivat tukea tätä prosessia. Hän mainitsi esimerkkinä, että on usein mielekkäämpää pyrkiä kunnioittamaan ja vahvistamaan paikallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia sen sijaan, että niitä lähdetään korvaamaan.
Elokapinan aktiivi Iiris Laisi avasi Elokapina-liikkeen toimintaperiaatteita, tavoitteita ja analyysia sekä sitä, mikä liikkeen toiminnassa on inspiroivaa ja tarpeellista. Laisi korosti muun muassa ripeiden järjestelmätason muutosten tarpeellisuutta ilmastokriisin torjumiseksi sekä muilta oppimisen merkitystä oman toiminnan kehittämisessä.
Kuva: Markus Sommers.
Ymmärrystä ja näkökulmia globaalin kehityksen murrokseen ja järjestöjen tulevaisuuteen haettiin lisäksi niin tulevaisuuden tutkimuksesta kuin katsauksista kehitysyhteistyön historiaan.
Kepan entinen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Folke Sundman kontekstualisoi nykytilannetta katsauksella kansanliikkeiden ja kehitysyhteistyön historiaan. ”Näemme nyt erittäin voimakasta etupiirijaon ja voimapolitiikan paluuta tavalla, jolla on selviä yhtäläisyyksiä kylmän sodan kauteen”, Sundman totesi. ”Miten näissä oloissa voidaan toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta? Miten YK:n globaalin agendan ja Pariisin ilmastosopimuksen käy näissä uusissa oloissa?”
Tulevaisuuden tutkija ja Fingon ennakoinnin asiantuntija Noora Vähäkari nosti esiin aikamme merkittäviä globaaliin kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, kuten Ukrainan sodan, ympäristökriisin, ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistamisen sekä eriarvoisuuden hälyttävän kasvun.
Vähäkari painotti myös maailmankuviemme ja arvojemme haastamisen merkitystä tulevaisuuden ja muutoksen tekemisen kannalta. ”Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa.”