Raha liikkuu kännykällä Zimbabwessa

IPS — Kuukausimaksujen kerääminen naisten osuuskunnan jäseniltä oli ennen vaivalloista Thelma Narelle, joka asuu 60 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista. Avun toi kännykkään kytketty lompakko.
Naisryhmän jäsenet ovat hajallaan Plumtreen alueella Zimbabwen maaseudulla, joten säännöllinen kokoontuminen on vaikeaa, Nare kertoo.
Naiset kutsuvat maataloustuotantoon liittyviä osuuskuntiaan rahaklubeiksi. Niihin kuuluminen auttoi heitä selviytymään Zimbabwen talouden romahduksesta 2000-luvulla. Inflaatio hipoi tuolloin taivaita ja työttömyys kiipesi 94 prosenttiin.
Naisilla ei ole pankkitilejä, joten osuuskunnan maksut oli aiemmin suoritettava henkilökohtaisesti.
Sähköinen lompakko
Kännykkäoperaattorien ratkaisu ongelmaan on matkapuhelimeen kytkeytyvä sähköinen lompakko. Econet Wireless esitteli palvelun Zimbabwessa syyskuussa, ja kilpailijat tulivat liukkaasti mukaan.
Idea on lainattu kenialaiselta M-Pesalta, joka avasi ensimmäisen kännykkäpankin 2007. Sillä arvioidaan olevan jo 14 miljoonaa käyttäjää.
Zimbabwessa operaattorit toimivat postien ja kauppojen yhteydessä, joten talletusten ja nostojen tekeminen onnistuu monen kotinurkilla.
Lisäksi rahaliikenne hoituu myös matkoilla. Se tuotti ennen hankaluuksia Naren ryhmän naisille, jotka suuntaavat usein Bulawayon kaupunkiin kauppaamaan tuotteitaan.
Nare kuuli puhelinpankista juuri Bulawayossa ja sai muut klubilaiset innostumaan ratkaisusta.
Kasvavat markkinat
Afrikan matkapuhelinmarkkinat kasvavat nyt nopeimmin maailmassa. Mobiiliteollisuuden yhdistys GSMA ennustaa, että vuoden 2012 lopussa siellä on yli 735 miljoonaa liittymää.
Koska Zimbabwen liki 13-miljoonaisen väestön enemmistö asuu maalla, kännykkäpankille povataan samanlaista menestystä kuin Keniassa. Econet Wireless ennustaa, että vuonna 2015 Afrikan puhelinpankeissa liikkuu 150 miljardia euroa vuodessa.
”Tällaisia palveluja ihmiset ja varsinkin maaseudun naiset ovat aina kaivanneet”, talous- ja tasa-arvokysymysten tuntija Viola Matongerere sanoo.
Palvelu helpottaa rahaliikennettä perheissä, joiden elättäjä on töissä Botswanassa tai Etelä-Afrikassa.
Naisosuuskunnan jäsen Girlie Moyo iloitsee, kun hän pystyy välittämään rahaa toisella paikkakunnalla koulua käyville lapsilleen.