”Ghanassa inflaatioaste hipoo 35 prosenttia”
”Kriisiytynyt Sambia hakee velkataakan kevennystä”
”146 miljoonaa afrikkalaista nälänhädässä ilmastonmuutoksen ja inflaation seurauksena”
Nämä viimeaikaiset uutisotsikot Afrikasta ovat harvinaisen synkkää luettavaa. Mantereen toipuminen koronapandemiasta uhkaa ajautua ojasta allikkoon.
Venäjän hyökkäyssota on kääntänyt suomalaisten katseet ja sympatiat Ukrainaan. Kun huoli ja murhe tulee lähelle, solidaarisuus kauempana olevia kohtaan jää usein taka-alalle.
Sodan vaikutukset ulottuvat kuitenkin pitkälle: taloudellinen epävarmuus Afrikassa lisääntyy, ruoan ja polttoaineen hinnat nousevat ja velka kallistuu. Samalla viljan ja maatalouden tuotantopanosten toimitukset Ukrainasta ja Venäjältä takkuavat. Taustalla kytevät ilmastonkriisin ja konfliktien vaikutukset.
YK:n kehitysohjelma UNDP:n raportin mukaan inflaation vaikutukset osuvat erityisen kovaa kaikista heikoimmassa asemassa oleviin, kuten naisiin ja lapsiin.
Päätin selvittää, miten tämä näkyy käytännössä. Sain kiinni neljä afrikkalaista Reilun kaupan kollegaa eri maista: Ghanasta, Etiopiasta, Keniasta, ja Norsunluurannikolta.
Poikkeuksellinen hintojen nousu vaikuttaa kaikkiin yhteiskuntaluokkiin
Syyskuussa 2022 Etiopian inflaatioaste oli 32,5 prosenttia ja Ghanan 33,9 prosenttia. Keniassa ja Norsunluurannikolla luvut ovat maltillisempia, 8,5 ja 5,4 prosenttia, mutta vaikutukset silti tuntuvia.
Kollegani kertovat päivittäisen elämän kustannusten hurjasta noususta. Ghanassa ja Keniassa bensan litrahinta on noussut yli 50 prosenttia viime vuodesta. Etiopiassa nousua on ollut yli 100 prosenttia. Polttoaineen hinta heijastuu muun muassa palveluiden, ruoan, kuljettamisen ja työvoiman hintoihin.
Etiopiassa viiden litran ruokaöljypullon hinta on tuplaantunut 10 eurosta 20 euroon ja kilo sipulia 50 sentistä 1,10 euroon. Keniassa maissijauhosta maksetaan nykyään noin euro per kilo – vuosi sitten hinta oli kollegani mukaan 60 senttiä.
Norsunluurannikolla maito on kallistunut 50 prosenttia. Ghanalaiset kaakaonviljelijät kertovat viljelyyn tarvittavien työkalujen hintojen noin tuplaantuneen. Tuotannon kuljettaminen markkinoille on haastavampaa kuljetuskustannusten noustessa.
”Vaikeinta on niillä, jotka ansaitsevat alle 200 euroa kuukaudessa. Hinnat nousevat, mutta palkat pysyvät samoina. Tilannetta helpottaisi, jos palkat tarkistettaisiin inflaatio huomioon ottaen”, sanoo Paul Ayalo, Reilun kaupan Afrikan viljelijäverkostosta Keniasta.
Afrikan sarvessa kuivuus ja ruokapula ovat jo katastrofisella tasolla. Maailman ruokaohjelma WFP:n mukaan 22 miljoonaa ihmistä uhkaa akuutti nälänhätä Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa. Taustalla vaikuttavat paitsi katkot kansainvälisissä viljatoimituksissa, myös ilmaston ääri-ilmiöt ja aseelliset konfliktit.
Inflaatio kurittaa kaikkia, mutta yhteiskunnan heikoimmat kärsivät eniten.
Niukkuus tuo esiin luovia selviytymismekanismeja
Etiopian kukkafarmien työntekijöistä moni on siirtolaistaustainen. Vuokrien korotukset tekevät asumisesta erityisen kallista niille, jotka eivät omista asuntoa.
Yhä useampi kukkasektorin työntekijä jakaa nyt makuuhuoneen muiden kanssa alentaakseen asumisen kokonaiskustannuksia. Moni pyrkii hankkimaan lisätuloja myymällä mausteita tai ruokaa, tai tekemällä työvuoroja ravintoloissa tai hotelleissa.
Ghanan kaakaoviljelmillä kärsitään työvoiman hinnan nousuista. Koska työntekijöihin ei ole varaa, viljelmiltä kitketään rikkaruohoja vain kriittisimmistä kohdista.
Keskiluokkaiset kaupunkilaiset ostavat ruokaostoksiaan enemmän paikallisilta toreilta kalliimpien supermarkettien sijaan. Köyhemmät joutuvat vähentämään ruoka-annosten määrää ja pienentämään niiden kokoa.
Säästäväinen asenne saa tietyin osin aikaan myös positiivista muutosta. Sekä Ghanan että Kenian kollegani mainitsevat yksityisautoilun vähentyneen.
”Ihmiset jättävät autonsa parkkiin, kävelevät enemmän ja käyttävät julkista liikennettä. Kaikkien pitää uudelleen järjestää elämänsä”, sanoo Salma Fuseini, Reilun kaupan Afrikan viljelijäverkostosta Ghanasta.
Reilun kaupan lisällä vastataan muuttuviin tarpeisiin
On selvää, että Afrikan talous on tulehtunut. Mitä voimme suomalaisina tehdä asialle?
Reilun kaupan yksi keskeisimmistä vaikutuskeinoista on Reilun kaupan lisä. Ostohinnan päälle maksetaan aina erillinen korvaus raaka-aineen tuottaneille osuuskunnille tai suurtilojen työntekijöille. Lisän saajat päättävät sen käytöstä demokraattisesti yhdessä.
Tänä vuonna Reilun kaupan lisää on käytetty helpottamaan elämää kriittisen inflaation keskellä. Keniassa lisillä on maksettu esimerkiksi lasten koulunkäyntimaksuja, jotta perheiden rahat säästyvät muihin menoihin.
”Tällä hetkellä kukkafarmeilla Reilun kaupan lisiä käytetään pääosin ruoka-avustukseen. Lisän avulla työntekijät saavat esimerkiksi 40 prosentin alennuksen ostaessaan maissia tai injera-leipää”, sanoo Wenedemeneh Engida, Reilun kaupan Afrikan viljelijäverkostosta Etiopiasta.
Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö tärkeää
Pitkäaikaisella kehitysyhteistyöllä voidaan puuttua rakenteellisiin ongelmiin inflaation polkemissa maissa. Taloudellisen kestävyyden vahvistaminen on yksi Reilun kaupan ohjelman keskeisistä tavoitteista.
Ghanassa Reilu kauppa tukee kaakaonviljelijöitä siirtymään peltometsäviljelymalliin, jossa ei käytetä lainkaan epäorgaanisia lannoitteita. Kaakaopuiden sekaan istutetaan muun muassa hedelmäpuita ja vihanneksia. Riippuvuus kalliista tuontituotteista vähenee, yhteisön ruokaturva paranee, tulot monipuolistuvat ja maaperä pysyy terveempänä.
Etiopiassa kukkasektorin ay-liikkeitä koulutetaan neuvottelemaan paremmista palkoista ja työoloista. Vahvistuneilla ay-liikkeillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa hallituksen minimipalkkakeskusteluun.
Norsunluurannikolla tuetaan erityisesti naisten pienyrityksiä, jotka tuottavat muun muassa kananmunia ja maniokista valmistettavaa attiéké-lisuketta. Naisten taloudellinen itsenäisyys kohenee ja perheen riippuvuus kaakaontuotannosta pienenee.
Vaikka huoli Euroopan turvallisuudesta lisääntyy, emme voi sulkea silmiämme muiden mantereiden kehityssuunnilta. Nyt ei ole aika unohtaa pitkäjänteisen kehitysyhteistyön merkitystä.
Juttua varten haastateltiin myös Christophe Cesar Conan Cocouret:ia, Reilun kaupan Afrikan viljelijäverkostosta Norsunluurannikolta.