DURBAN — Odotukset Durbanin ilmastokokoukselta eivät ole niin alhaiset, mitä ennakkoasetelma antaisi ymmärtää. Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan Kioton pöytäkirjan toisesta velvoitekaudesta ja uuden ilmastosopimuksen aikataulusta sopiminen on vielä mahdollista.
Esimerkiksi Kiina on neuvotteluiden edetessä ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan sitovia päästövähennyksiä. Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan tämä on tärkeä signaali.
”Jos palaset loksahtavat paikoilleen, Kioton sopimuksen jatko on mahdollinen. Se edellyttää kuitenkin myös Yhdysvalloilta ja muilta merkittäviltä talouksilta vastaantulemista”, Niinistö huomautti.
Niinistön näppituntuma Durbanissa maanantaina 5. joulukuuta oli, että ”tahtoa saavuttaa ratkaisu on” ja että neuvottelujen tunnelma on ”orastavan positiivinen”. Ministeritason neuvottelut käynnistyvät tänään tiistaina.
”Kioto ei saa kuolla Afrikassa”
Afrikan maiden ryhmä on todennut neuvotteluissa, että ”Kioton sopimus ei saa kuolla Afrikan maaperällä”. Toistaiseksi ainoa teollisuusmaita päästövähennyksiin velvoittava sopimus päättyy ensi vuonna.
Kehitysmaat sekä ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt pitävät Kioton jatkoa ratkaisevana askeleena kohti uutta, maailmanlajuista ilmastosopimusta, joka on myös EU:n tavoitelistalla.
Yhdysvallat ei ole ratifioinut Kioton sopimusta, ja Japani, Venäjä sekä Kanada ovat tällä hetkellä jäämässä Kioton jatkokauden ulkopuolelle. Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia pitää kuitenkin positiivisena merkkinä, että EU-maiden lisäksi esimerkiksi Australia ja Uusi-Seelanti näyttäisivät pysyvän mukana.
Ympäristöministerin mukaan ilmastoneuvottelujen käyminen Afrikan mantereella lisää painetta uuden sitovan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi.
”Maat, jotka ovat vähiten aiheuttaneet ilmastonmuutosta, kärsivät tällä hetkellä sen seurauksista eniten. Se ei ole oikeudenmukaista”, Niinistö totesi.
Kiinaan kohdistuu painetta
Kehitysmaiden ja useiden kansalaisjärjestöjen mukaan päävastuu päästövähennyksistä kuuluu teollisuusmaille, joiden synnyttämistä päästöistä ilmastonmuutos pitkälti johtuu. EU, jonka mukana Suomi neuvottelee, pitää myös uuden ilmastosopimuksen lähtökohtana periaatetta, että jokainen maa toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kykyjensä mukaan.
Kädenvääntöä käydään Kiinan ja Intian kaltaisten nousevien talouksien vastuista. Ne lasketaan Kioton sopimuksessa kehitysmaiksi, joille päästövähennykset ovat vapaaehtoisia. EU:n mukaan aika on kuitenkin osittain ajanut vanhan kehitysmaajaottelun ohi.
”Kehitysmaat eivät ole ilmastoneuvotteluissa yksi yhtenäinen blokki, vaan sieltä tulee myös painetta Kiinan kaltaisille kehittyville talouksille”, Niinistö totesi.
”Kaikkein vähiten kehittyneet maat ja pienten saarivaltioiden ryhmä ovat selkeästi ryhtyneet tukemaan EU:ta neuvottelujen kuluessa”, Haunia jatkoi.
Haunian mukaan Yhdysvallat on ollut neuvotteluissa Kiinaa vaisumpi tuomaan esiin uusia avauksia.
Nykyiset päästövähennykset eivät riitä
”Kunnianhimon taso päästövähennyksissä ei ole tällä hetkellä riittävä”, Niinistö myönsi.
Nykyiset vuoteen 2020 mennessä sovitut päästövähennystavoitteet eivät riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä alle kahteen asteeseen, jota pidetään rajana peruuttamattomien ääri-ilmiöiden syntymiselle.
YK:n ympäristöohjelma UNEPin julkaiseman raportin mukaan päästövähennysten ja kahden asteen tavoitteen välinen kuilu on 6-12 gigatonnia hiilidioksidia päästöjen kehityksestä riippuen. Kuilu on kasvanut viime vuodesta, mutta se voitaisiin kuroa umpeen suhteellisen yksinkertaisilla toimilla, kuten lisäämällä energiatehokkuutta ja panostamalla uusiutuviin energialähteisiin.
Viime torstaina julkaistussa videoblogissaan ympäristöministeri Niinistö totesi, että EU:n tulisi nostaa oma päästövähennystavoitteensa 30 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Kattava ilmastosopimus vuoteen 2015 mennessä?
EU:n tavoitteena on saada uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus aikaiseksi ”lähivuosina”.
”Nopeimmillaan se tarkoittaa vuotta 2015”, Niinistö sanoi.
Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n on määrä julkaista päästövähennystavoitteiden riittävyyttä ilmastotieteen valossa puntaroiva viides arviointiraporttinsa vuosina 2013-2014. Niinistö uskoo, että tulokset lisäävät kaikkien maiden painetta toimia.
Ratkaisujen kiireellisyyttä painottavat myös muut viime aikoina julkaistut tutkimukset. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan globaaleja päästöjä on ruvettava toden teolla vähentämään seuraavan noin viiden vuoden kuluessa tai ilmastonmuutoksen seuraukset karkaavat käsistä lopullisesti.
”Pitäisi kunnioittaa luonnontieteellistäkin realismia, eikä vain puhua poliittisesta realismista. Luonnontiede kuitenkin määrittelee, missä olosuhteissa ihmiskunta maapallolla tulevaisuudessa elää”, Niinistö huomautti.
Vihreiden Videoblogi: Ville Niinistö kertoo Suomen tavoitteista Durbanin ilmastokokouksessa
YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous (COP17) järjestetään Etelä-Afrikan Durbanissa 28.11.–9.12.2011. Lisätietoa Kepan Durban-sivulla.