Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) antaisi viime viikolla Etelä-Korean Busanissa päättyneelle kehitysavun tuloksellisuuden huippukokoukselle — tai sen loppuasiakirjalle ja koko prosessille — kouluarvosanan 8+.
Järjestöt ovat olleet pettyneitä muiden muassa siihen, että neuvotteluissa tingittiin monista periaatteista, jotta Intia ja erityisesti Kiina saatiin mukaan neuvotteluihin. Kansalaisyhteiskunnan edustajat olisivat toivoneet loppuasiakirjalta voimakkaampia periaatteita ja valtioilta vahvempaa ja konkreettisempaa sitoutumista.
Hautalan mukaan oli kuitenkin tärkeää saada Kiina mukaan.
”He ei niin hirveästi perusta oikeusperustaisesta lähestymistavasta, ja he eivät ehkä noteeraa kansalaisyhteiskuntaa niin tärkeäksi kehitystekijäksi kuin me”, Hautala sanoi Kepan videohaastattelussa Busanissa.
Hautala kiitteli Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin selkeitä viestejä Kiinalle siitä, ettei mukaan pääse ehdoitta.
”Euroopan unioni on ollut aika kesy tässä tilanteessa.”
Suomi julkaisee aputiedot globaalin standardin mukaisesti
”Melkein sadassa maassa kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa rajoitetaan laeilla, häiritsemällä, valvomalla ja jopa nostamalla rikossyytteitä sellaisia vastaan, jotka eivät hallituksia miellytä”, Hautala sanoi kuulleensa paikan päällä monilta järjestöiltä.
Hänestä on sensaatiomaista, että virallisissa kehityskeskusteluissa asiasta ei puhuta mitään
”Ikään kuin olisi tällainen salainen sopimus, että kehitys on kehitystä ja ihmisten oikeudet ovat ihmisten oikeuksia ja ne eivät kohtaa.”
Kansalaisjärjestöt voivat Hautalan mukaan rakentaa tätä siltaa.
Busanin-kokouksen loppuasiakirja vaikuttaa ministerin mukaan Suomen kehitysyhteistyöhön muun muassa siten, että Suomi on lupautunut julkistamaan kaiken annetun kehitysavun kansainvälisen standardin mukaan. Ensimmäinen erä Suomen aputietoja on juuri julkaistu globaalissa IATI-järjestelmässä (International Aid Transaprence Initiative).
Video: Mitä Hautala lupaa kansalaisyhteiskunnalle?
Kepa.fi: Tutkimus: Avoimuus on osa hyvälaatuista apua