Euroopan unioni jäi viime vuonna kauas kansainvälisestä sitoumuksestaan käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön, selviää tuoreesta AidWatch-raportista.
EU-maat kanavoivat viime vuonna kehitysyhteistyöhön 0,48 prosenttia BKTL:sta. Rahoituksessa tapahtui lievää kielteistä muutosta, sillä vuonna 2020 luku oli 0,5 prosenttia. Euroiksi muutettuna kehitysyhteistyömäärärahat (total ODA) olivat viime vuonna 65,5 miljardia euroa, kun ne toissa vuonna olivat 67 miljardia.
Raportin mukaan yli puolivuosisataista 0,7 prosentin tavoitetta tulisi nykyajassa pitää lattiatasona – ei globaalin vastuunkannon kattona.
Monetkaan EU-maat eivät yllä tähän perinteiseenkään tavoitteeseen. Vain Luxemburg, Ruotsi, Saksa ja Tanska saavuttivat viime vuonna 0,7 prosentin tavoitteen. Suomen kohdalla AidWatch-raportti arvioi kehitysyhteistyömäärärahojen olevan 0,49 prosenttia BKTL:sta.
AidWatch-raportti tarkastelee vuosittain EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysyhteistyön rahoituksen määrää, kohdentamista, tehokkuutta ja yhdenvertaisuusvaikutusta. Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORD julkaisi raportin maanantaina 24. lokakuuta.
Kriisit koettelevat maailmaa
Fingon globaalirahoituksen asiantuntija Ilmari Nalbantoglu muistuttaa, että rahoitus laahaa samaan aikaan, kun maailmaa koettelevat useat limittäiset kriisit: muun muassa koronapandemia, ruokakriisi ja ilmastokriisi.
Esimerkiksi YK:n arvion mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on kasvanut 93 miljoonalla ihmisellä koronapandemian takia.
– Nämä kriisit osuvat voimakkaimmin maailman kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Kehitysyhteistyö on tehokkain tapa tukea heitä – sen takia on erityisen huolestuttavaa, ettei EU riittävästi kanna globaalia vastuutaan, Nalbantoglu sanoo.
Rahoitusta paisutellaan
EU-maat käyttivät raportin mukaan 16 prosenttia kehitysyhteistyön määrärahoistaan niin sanottuun paisuneeseen kehitysrahoitukseen (inflated aid). AidWatch-raportissa tällaisiksi toiminnoiksi luetaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja ja velkahelpotuksia. Toissa vuonna vastaava luku oli 13,6 prosenttia.
Muutoksen taustalla ovat erityisesti koronarokotteet: Raportissa huomautetaan, että EU-maat kahmivat rokotteita itselleen 3,5-kertaisesti tarpeidensa yli. Ylijääneitä rokotteita jaettiin matalan tulotason maihin ja niitä raportoitiin osaksi kehitysyhteistyömäärärahoja.
– Huolena on se, että vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen ohjataan todellisuudessa aikaisempaa vähemmän määrärahoja, kuvailee Nalbantoglu.
Esimerkiksi viime vuonna EU-maat raportoivat 4,5 miljardia euroa pakolaisten vastaanottokuluja kehitysyhteistyömäärärahoiksi, raportissa kerrotaan.
Raportista selviää myös, että EU:n jäsenmaat kohdensivat 0,12 prosenttia bruttokansantulostaan vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) vuonna 2020. Tämä on kaukana kansainvälisen sitoumuksen mukaisesta 0,2 prosentin tasosta.
Suomelle suosituksia
Myös Suomi sai raportissa suosituksia: Suomen tulee luoda selkeä tiekartta 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä, ohjata kehitysrahoitusta 0,2 prosenttia BKTL:sta vähiten kehittyneille maille ja kanavoida kehitysrahoituksesta 85 prosenttia sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäville toimille. Nämä ovat määrärahatasoja, joihin Suomi on jo sitoutunut.
Lisäksi raportissa suositellaan Suomea ohjaamaan 15 prosenttia kehitysrahoituksesta kansalaisjärjestöille ja osoittamaan vahvaa tukea kansalaisjärjestöille kumppanimaissa.
– Kansalaisjärjestöt toimivat ruohonjuuritasolla ja tavoittavat tehokkaasti kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Järjestöille kohdennettua rahoitusta tulee vahvistaa, Nalbantoglu sanoo.