Ensisilmäyksellä näyttää, että EU on pysynyt viime vuoden tavoitteessaan antaa 2,34 miljardia euroa niin kutsuttua lyhyen aikavälin ilmastorahoitusta. Tavoite on kuitenkin suurelta osin täytetty kierrättämällä jo kertaalleen köyhyyden vähentämiseen luvattua rahaa, ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt kritisoivat.
Monet EU-maat kuten Suomi kattavat tällä hetkellä ilmastorahoituksensa kehitysyhteistyövaroista, mikä ei ole kestävää. Jos ilmastorahoituksen ja kehitysyhteistyövarojen yhteenlaskettu rahoituspotti ei kasva, syö jatkossa kasvava ilmastorahoitus suurimman osan köyhyyden vähentämiseen tarkoitetuista kehitysyhteistyövaroista.
”Käytännössä rahat olisivat pois esimerkiksi kouluilta ja sairaaloilta, ja kehitysmaiden köyhät ihmiset maksaisivat kalliisti teollisuusmaiden keplottelusta”, toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen Kepasta.
Innovatiiviset rahoituslähteet lupaavia
Viime vuonna Cancúnin ilmastokokouksessa teollisuusmaat sitoutuivat nostamaan kansainvälisen ilmastorahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen lisäämiseksi tarvitaan uusia, innovatiivisia rahoituslähteitä. Yksi lupaavimmista on kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästövero, jolla voitaisiin kattaa noin 10 prosenttia pitkän aikavälin rahoitustarpeesta.
”Meri- ja lentoliikenteen päästöjen verottaminen auttaisi huomattavasti sekä päästöjen vähentämisessä että ilmastorahoituksessa. Esimerkiksi laivaliikenteen päästöjä on mahdollista leikata 33 prosenttia päästöjen odotettuun kehitykseen verrattuna hyödyntämällä teknologiaa, joka on ilmaista tai tuo jopa säästöjä sektorille”, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.
Järjestöt vaativat, että innovatiivisten rahoituslähteiden käyttöönotosta on saatava aikaiseksi konkreettinen suunnitelma, jossa nimetään rahoituksen keräämiseksi käytettävät keinot. Järjestöjen mukaan rahoitustarve on mahdollista täyttää esimerkiksi verottamalla rahoitusmarkkinoita ja laiva- ja lentoliikennettä sekä päästöoikeuksien huutokaupasta ja kansainvälisen veronkierron hillitsemisestä saatavilla varoilla.
Ilmastorahoitukselle yhtenäiset pelisäännöt
Cancúnissa tehdyt sitoumukset on laitettava käytäntöön Durbanissa. Ilmastorahoitukselle ja sen suhteelle kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan yhteisesti hyväksytty määritelmä.
”Rikkaiden maiden on sovittava yhtenäisistä ja avoimista raportoinnin pelisäännöistä. Tällä hetkellä kukin osapuoli ilmoittaa parhaaksi katsomansa tiedot eikä vertailumahdollisuutta juuri ole”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun ilmastonmuutosasiantuntija Aino Pennanen.
Ilmastorahoituksella tuetaan kehitysmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiksi sekä sen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Kehitysmaat ovat kaikkein vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, mutta ne kärsivät pahimmin sen vaikutuksista.
Konkreettista suunnitelmaa EU:n pitkän aikavälin ilmastorahoituksesta vaativat Greenpeace, Kansalaisten maailmannäyttämö -verkosto, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.
Medialle tiedoksi
Kokousta paikan päällä Durbanissa seuraavat järjestöjen asiantuntijat ovat parhaiten tiedotusvälineiden tavoitettavissa ”puhelintunnilla” joka aamu klo 8.00-8.45.
EU:n ilmastorahoitusraportti (pdf)
Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen ilmastorahoituskannanotto 2011 (pdf)
Yhteenveto järjestöjen tavoitteista Durbanin ilmastokokoukselle ilmasto.org -sivustolla
Durbanin kokousta seuraava blogi
Lisätietoja (Durbanissa)
Tiedottaja Sanna Autere, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, puh. +358 40 560 3292
Kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, puh. +358 40 761 89 25
Ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas, WWF Suomi, puh. +358 45 631 8353
Ilmastonmuutosasiantuntija Aino Pennanen, Kirkon Ulkomaanapu, puh. +358 50 326 3487
Lisätietoja (Suomessa)
Ilmastokampanjavastaava Jonas Biström, Maan ystävät, puh. +358 44 021 6668
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, Greenpeace, puh. +358 40 181 6559
Koordinaattori Jenni Kauppila, Kansalaisten maailmannäyttämö -verkosto, puh. +358 50 522 6241
Ilmasto- ja energiavastaava Venla Virkamäki, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. +358 50 345 4411