BUSAN — Viime yönä päättyi Busanin kehitysavun tuloksellisuuden huippukokouksen loppuasiakirjan viimeinen neuvottelukierros. Järjestöt ovat osallistuneet useita kuukausia kestäneisiin neuvotteluihin BetterAid-verkoston johdolla, joka edustaa 20 000 kansalaisliikettä ja -järjestöä yli 90 maasta.
Kun Kiina käveli eilen illalla ulos neuvotteluista, kaatui samalla yritys saada alati etenkin Afrikassa kehitysaputoimiaan levittävä maa sitoutumaan globaaleihin pelisääntöihin. Myös Brasilia ja Intia päättivät jättäytyä Paris-Accra-Busan-viitekehyksen ulkopuolelle.
”Toisaalta nyt eurooppalaisilla valtioilla ei pitäisi enää olla tekosyitä varoa esimerkiksi ihmisoikeuskysymysten korostamista loppuasiakirjassa”, Kepan asiantuntija Pauliina Saares muistuttaa.
”Kunnianhimoisen lopputuloksen saavuttamisen kannalta katseet kääntyvät etenkin edistyksellisiin Nordic+-maihin. Niiden johtajuus olisi nyt ensiarvoisen tärkeää, jotta esimerkiksi ihmisoikeusperustaisuus, kansalaisyhteiskuntien toimintaympäristön parantaminen ja ei vain talouskasvuun perustuva näkemys kehityksestä saadaan neuvotteluissa läpi.”
Tänään huippukokoukseen saapunut kehitysministeri Heidi Hautala loi toivoa kansainväliselle järjestöjen yhteisölle. Ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa käsitelleessä paneelissa puhunut ministeri jakoi Tanskan kehitysministeri Christian Friis Bach’n kanssa järjestöjen huolen.
Hautala kirvoitti isot aplodit todetessaan, että oikeusperustaisuutta käsittelevä kappale tulee avata uudelleen keskustelulle ja oikeusperustaisuus lisätä tekstiin järjestöjen toivomalla tavalla. Samalla hän kannusti järjestöedustajia vaikuttamaan delegaatioihinsa lisätuen saamiseksi.
Järjestöt sitoutuivat yhteiseen julkilausumaan
Eilen illalla valmistui myös BetterAidin valmistelema kansalaisyhteiskunnan yhteinen julkilausuma kolmipäiväisen kansalaisyhteiskuntafoorumin päätteeksi. Kansalaisliikkeet kertovat siinä arvostavansa, että ne ovat nyt ensimmäistä kertaa virallisena neuvottelijaosapuolena mutta samalla ne toteavat, että on ratkaistava monia keskeisiä kohtia ennen kuin loppuasiakirjaan voidaan sitoutua.
Ylipäänsä kansalaisyhteiskunta janoaa kokoukselta uusia, parempia sitoumuksia, sillä aiemmista kiinni pitämisessä on pitkälti epäonnistuttu. OECD:n ja kansalaisliikkeiden mukaan vain kaksi Pariisin julistuksen 21 tavoitteesta on saavutettu.
”Kehitys ei ole taloudellista kasvua, vaan ihmisten oikeuksien ja tarpeiden täyttämistä”, BetterAidin puheenjohtaja Antonio Tujan tiivisti kansalaisyhteiskuntafoorumin päättäneessä tiedotustilaisuudessa.
Lisäksi järjestöjen mukaan kaikilta kehitystoimijoilta tulee vaatia ihmisoikeusperustaisia lähestymis- ja toimintatapoja, jotka antavat köyhille ja marginaalissa eläville voimaa ja mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan. Oikeus kehitykseen on ihmisoikeus, ja minimivaatimuksena on pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksista. Samalla taataan kansalaisyhteiskunnalle niiden toiminnan mahdollistava ympäristö.
”Ei ole vain yksittäisten valtioiden vaan myös Busaniin kokooontuneen yhteisön vastuulla luoda kehitystä kaikille”, Roselynn Musa African Women’s Development and Communication Network -järjestöstä muistutti samassa tilaisuudessa.
BetterAid: Civil society statement to the Fourth High Level Forum on Aid Effectiveness