DURBAN — Durbanin ilmastokokouksesta (28.11.—9.12.) ei odoteta helppoa. Teollisuusmaiden, nousevien talouksien ja kehitysmaiden näkemykset eri osapuolten vastuista ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa vaativat yhteen sovittelua.
Toisaalta paine rintamalinjat ylittävän ratkaisun löytämiselle on kova: Kioton sopimus, joka on toistaiseksi ainoa laillisesti sitova ja päästöleikkauksiin velvoittava kansainvälinen ilmastosopimus, päättyy ensi vuonna.
”Nelson Mandelan sanoin: ongelmat näyttävät aina mahdottomilta, kunnes ne ratkaistaan. Tätä poliittista asennetta tarvitaan täällä Durbanissa”, totesi YK:n ilmastosopimus UNFCCC:n pääsihteeri Christiana Figueres kokouksen avajaisseremoniassa 28. marraskuuta.
Figueres painotti Kioton sopimuksen toisen sitoumuskauden merkitystä laajemman, globaalin sopimuksen aikaansaamiseksi.
”Teidän on vakuutettava toisenne siitä, että olette sitoutuneita löytämään yhteisen ratkaisun, ja maailma siitä, että seuraatte kestävää polkua”, Figueres muistutti kokouksen osanottajia.
Ilmastotoimilla on kiire
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ilmastotoimilla on kiire. Maailman kasvihuonepäästöt ovat ennätyksellisen korkealla, äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät ja ilmastonmuutos uhkaa ihmisten toimeentuloa.
”Tarve toimia ei ole koskaan ollut yhtä pakottava — tai ratkaisu yhtä mahdollinen saavuttaa”, Figueres totesi.
Uuden maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen tulee perustua ”yhteisten mutta eriytettyjen vastuiden” periaatteelle, Figueres sanoi. Tämä tarkoittaa, että teollisuusmaiden tulee kantaa päävastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, mutta kaikkien maiden, myös kehitysmaiden, tulisi toimia vastuullisesti ja osallistua ilmastotoimiin oman kykynsä mukaan.
Viime vuonna Meksikon Cancúnissa saavutetut edistysaskeleet pitää saada muutettua konkreettiseksi toiminnaksi Durbanissa. Yksi näistä on ilmastorahasto (Green Climate Fund), jonka käytännön toimeenpanosta Yhdysvallat ja Saudi-Arabia ovat esittäneet eriävän mielipiteen.
Figueres toivoi, että pitkän aikavälin ilmastorahoituksen suunnitelmissa huomioitaisiin myös innovatiiviset rahoituslähteet.
Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat ehdottaneet, että ilmastorahoitukseen tarvittavia varoja olisi mahdollista kerätä esimerkiksi verottamalla rahoitusmarkkinoita sekä laiva- ja lentoliikennettä tai käyttämällä päästöoikeuksien huutokaupasta ja kansainvälisen veronkierron hillitsemisestä saatavia tuloja.
”Elämän ja kuoleman kysymys”
YK:n ilmastokokous järjestetään nyt toista kertaa eteläisessä Afrikassa, missä myös ilmastonmuutoksen riskit näkyvät.
”Köyhyys rajoittaa Afrikan maiden mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sen haittoja. Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristöongelma, se on myös kehityskysymys”, totesi Etelä-Afrikan presidentti Jacob Gedleyihlekisa Zuma.
Pahentuvan kuivuuden vuoksi viljelykelpoinen maa-ala vähenee ja ruoantuotanto vaikeutuu. Toisaalta eri puolilla maailmaa on nähty epätavanomaisen rankkoja tulvia ja merenpinnan nousu uhkaa pyyhkiä pienet saarivaltiot pois maailmankartalta.
”Eri maat suhtautuvat ilmastonmuutokseen eri tavoin, koska sen seuraukset ovat erilaiset. Useimmissa kehitysmaissa ilmastonmuutos on ihmisille elämän ja kuoleman kysymys”, presidentti Zuma sanoi.
”Olemme täällä vain yhtä tarkoitusta varten: meidän on löydettävä ratkaisu, joka turvaa myös lastemme tulevaisuuden”, totesi YK:n ilmastokokouksen 17. osapuolikokouksen puheenjohtajaksi Durbanissa valittu Etelä-Afrikan ulkoministeri Maite Nkoana-Mashabane.
YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous (COP17) järjestetään Etelä-Afrikan Durbanissa 28.11.–9.12.2011. Lisätietoa Kepan Durban-sivulla.