Fingon syyskokous järjestettiin 22.11. Tiivistämöllä Suvilahdessa ja etäyhteyksin. Paikan päällä ja etänä oli yhteensä noin 75 henkilöä. Ennen varsinaista kokousta syysseminaarissa vietiin päätökseen Tulevaisuuden järjestöt -keskustelusarja. Keskustelusarjassa pohdittiin kehitysyhteistyön murrosta, muuttuvaa toimintaympäristöä ja järjestöjen roolia. Sarjan viimeisessä osassa keskusteltiin dekolonisaatiosta.
Fingon varapuheenjohtaja Amu Urhonen avasi seminaarin ja haastoi kuulijat kuvittelemaan sen tulevaisuuden, jossa dekolonisaatio on tapahtunut. Miltä se näyttäisi?
Keskustelua fasilitoivat KIOS:n ohjelmatiimin vetäjä Katja Ilppola ja Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen. Mikkonen johdatteli paikalla olleet aiheeseen ja painotti: ”Yhteistyö on todella tärkeää, mutta sen tavan, jolla sitä tehdään, on muututtava. Siirtomaavallan aikainen ja jälkeinen valta on uudella tavalla jaossa.”
Aiheen taustoitukseksi katsottiin video humanitaariselta johtajalta ja organisaation kehittämisen konsultti Degan Alilta. Ali nosti esiin avustusjärjestelmän historiaa ja haasteita. Esimerkiksi aiemmin rahoituksesta hyvin pieni prosentti meni suoraan paikallisille toimijoille. Hän kertoi myös joutuvansa jatkuvasti perustelemaan paikallisten toimijoiden rahoittamista, vaikka tiedetään, että ruohonjuuritason toimijat, lähimpänä ongelmaa saavat aikaan enemmän vaikutusta. Globaalin etelän organisaatiot ovatkin alkaneet puhua yhdessä vahvasti tasa-arvon puolesta alalla.
”Lokalisointi oli termi, jota käytettiin kuvaamaan tasa-arvopyrkimyksiämme, mutta se on termi, josta en pidä. Miksi etelässä ollessamme olemme paikallisia, mutta ihmiset pohjoisessa ovat kansainvälisiä? Terminologia on hyvin hierarkkista, siksi meille oli tärkeää alkaa puhua dekolonisaatiosta ja niistä poliittisista syistä, joiden takia tämä eriarvoisuus on olemassa”, avasi Ali alalla käytettyä käsitteistöä ja ongelmia sen taustalla.
Suuri osa vastustuksesta johtuu rakenteellisesta rasismista.
Keynote-puheen piti Peace Direct -järjestön toimitusjohtaja Dylan Mathews. Hän haastoi kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt valtarakenteiden dekolonisaatioon. Peace Direct on julkaissut raportteja aiheesta ja järjestänyt konsultaatioita, koska nykyisiä kehitysyhteistyön, rauhanrakentamisen ja humanitaarisen avun rakenteita on muutettava.
”Paikallisilla kansalaisjärjestöillä on hyödyntämätöntä rauhanrakentamiskykyä. Järjestelmä ei kuitenkaan tue paikallisia järjestöjä. Ja suuri osa vastustuksesta johtuu rakenteellisesta rasismista”, kertoo Mathews.
Mathews avasi raporttien ja konsultaatioiden antia sekä antoi suosituksia, jotka jokainen voi ottaa käyttöön: Pohdi omaa asemaasi, pysy nöyränä sekä siirrä valtaa.
Peace Direct on itse muuttanut työtään ja päättänyt olla kasvamatta organisaationa.
”Meidän ei tarvitse kasvaa ja viedä enemmän tilaa. Olemme lisänneet paikallisten toimijoiden valtaa ja pyrimme poistamaan hallinnollista työtä”, hän kertoi konkreettisista toimista.
Mathews kehotti kaikkia käymään keskustelua kumppaneiden kanssa ja yhteistyössä miettimään parempia tapoja toimia. Hänen mukaansa tärkeintä on ottaa askelia muutokseen. Fingossa tullaan jatkamaan aiheesta keskustelua ja tarjoamaan jäsenjärjestöille tukea muuttuvaan toimintaympäristöön.
Ennen varsinaista syyskokousta toivotettiin vielä tervetulleeksi Fingon uudet jäsenet. Fingon jäseniksi liittyivät Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö ry, Finnish Education Outreach ry, Lyra in Africa ry, Steinerkasvatuksen liitto ry ja Effective Altruism Finland ry.
Vuonna 2023 Fingo keskittyy eriarvoisuuden vähentämiseen
Vuosikokouksessa hyväksyttiin Fingon toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023 sekä päätettiin vuosittaisten jäsenmaksujen suuruudesta, tilintarkastusyhteisöstä sekä sääntö- ja vaalijärjestyksen päivittämisestä.
Fingon puheenjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi reflektoi kevään muutosneuvotteluita ja organisaatiouudistusta sekä kertoi taloudenseurannan kehittämisestä ja Fingon rahoituspohjan laajentamisesta.
Vuosikokous eteni toimintasuunnitelman katsaukseen, jossa osallistettiin jäsenjärjestöjä kertomaan missä he ovat ensi vuonna mukana. Toimintasuunnitelma pohjautuu ulkoministeriön ohjelmaan ja ensi vuonna Fingon brändiä kehitetään eriarvoisuus-teeman ja siihen liittyvien kysymysten asiantuntijana. Jäsenjärjestöt kannustivat kaikkia tulemaan mukaan yhteiseen vaalivaikuttamiseen sekä osallistumaan tulevaan vaikuttamistyön ja viestinnän oppimiskokonaisuuteen. ”Yhdessä olemme enemmän”, kommentoi erään jäsenjärjestön edustaja.