Afrikan ilmasto-oikeusverkoston PACJAn järjestämänä aktivistit itäisestä ja eteläisestä Afrikasta ovat päättäneet kokoontua ja esittää viestinsä näyttävällä tavalla: punaisten bussien kuljettamassa Caravan of Hope -karavaanissa. Heidän iskulauseensa on ”Afrikkamme – Ilmastomme – Oikeutemme”.
Karavaani saapui Dar es Salaamiin 14. marraskuuta, takanaan kolmen päivän pituinen maantiemaratoni Burundista asti. Karavaani oli taittanut matkaa maan, parin verran päivässä: Burundista lähdettiin Ruandaan, sieltä Ugandaan, Ugandasta Keniaan… Kenian jälkeen edessä oli Tansanian valtava massa. Kaasua painaen Kampala Coachin kolme bussia pääsivät päivässä Nairobista Dar es Salaamiin asti. Tansanialaisen ilmastonmuutosverkoston ForumCCn paikalliset jäsenjärjestöt olivat Namangan raja-asemalla avustamassa passiselvityksessä.
Darissa ForumCCn jasenet ja muut aiheesta (tai ilmaisista t-paidoista) kiinnostuneet kokoontuivat Mlimani Cityn loistokkaaseen konferenssikeskukseen odottelemaan karavaani-aktiivien – ja varapresidentti Dr. Gharib Mohamed Bilalin – saapumista ja kuullakseen isänmaallista torviorkesteria, radikaaleja runonlausujia ja energistä perinteistä rummutusta.
Tansaniassa ei ole erillistä ympäristöministeriötä, vaan ympäristö- ja ilmastonmuutossalkku kuuluu varapresidentin toimistolle. Televisiokamerat ryntäsivät puhujapöntön eteen kun oli tiedossa että varapresidentti saapuu – riesaksi heille jotka olivat istuutuneet eturiviin hyvän näköalan toivossa, mutta tansanialaisessa kulttuurissa ei sovi valittaa vallan (eikä median) edustajille.
Varapresidentin viesti oli selkeä: hän arvostaa kansalaisjärjestöjen osallistumista ilmastonmuutosasioihin ja toivoi kertomuksia Durbanista. Tansaniasta kymmenen ForumCC-jäsentä pääsi matkaan mukaan: heiltä vaadittiin 20. päivän verran aikaa matkustaa hikisissä busseissa, ja tuhat dollaria. Onneksi rahoitusta löytyi, koska useimmille paikallisille järjestöille tuhat dollaria on yhtä saavuttamaton summa kuin miljoona dollaria.
Karavaani jatkaa Tansaniasta Malawiin, Sambiaan, Botswanaan ja saapunee Durbaniin 25.11.
Mitä Karavaanin viestit sitten ovat? Aika samanlaisia kuin suomalaisten järjestöjenkin:
laillisesti sitova sopimus joka vähentää päästöjen määrää ja tähtää siihen, että lämpötilat eivät nouse 1.5 astetta korkeammalle vuoden 1990 lämpötilasta
Teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjaan enemmän kuin kehitysmaiden
Teollisuusmaiden on kustannettava ilmastonmuutoksen haittojen korvaamiseen: ilmastorahastoon on maksettava 1.5 prosenttia kehittyneiden maiden bruttokansantulosta.
PACJA tuo afrikkalaiselle järjestökentälle tarpeellista strategista ajattelua. Koska monet Afrikan maat neuvottelevat COP-huippukokouksissa osana alueellisia tai temaattisia ryhmittymiä, kansallisiin kantoihin on usein turha yrittää vaikuttaa. PACJAn vaikuttamistyö tähtääkin Afrikan yhteiseen neuvottelukantaan.
Tansanialaiset järjestöt ovat kuitenkin kokoontuneet usean kerran viime viikkoina pohtimaan ilmastonmuutoksen seurauksia Tansaniassa, tarvittavia toimenpiteitä ja vaikuttamiskohteita. Tansanian tasolla päädyttiin kolmeen tavoitteeseen:
Erillinen ilmastopolitiikka on laadittava, ja kansalaisten on päästävä osallistumaan sen suunnitteluun ja toteutukseen.
Kotimaisia instituutioita on parannettava – tämänhetkiset laitokset eivät kykene vastaamaan ilmastonmuutoksen tuottamiin haasteisiin.
Kansalaisjärjestöjen on osallistuttava ilmastonmuutosta käsitteleviin työryhmiin.
Onnea matkaan vaan tansanialaisille järjestöille! Yritämme saattaa suomalaisen delegaation yhteen tansanialaisten kanssa Durbanissa. Karavaani-kollegamme ovat siinä vaiheessa jo varmaan nähneet paljon Afrikkaa, mannerta jonka asukkaita ilmastonmuutos uhkaa eniten. Ja ehkä pari-kolme rengasrikkoa.
YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous (COP17) järjestetään Etelä-Afrikan Durbanissa 28.11.–9.12.2011. Lisätietoa Kepan Durban-sivulla.
Kirjoittaja on Kepan kehityspoliittinen työntekijä Tansaniassa. Lisää tietoa Kepan Tansanian-toiminnasta löydät Tansania-sivulta.