Perussuomalaiset esittivät tuoreessa talousohjelmassaan ja sen julkistamistilaisuudessa, että kehitysyhteistyömäärärahoja kohdennettaisiin vain ylijäämäisestä budjetista. Käytännössä puolueen linja merkitsisi lamauttavia leikkauksia.
Suomen kehitysyhteistyöllä edistetään sosiaalista hyvinvointia, taloudellista vakautta ja ympäristöllistä kestävyyttä. Kehitysyhteistyön tuloksena esimerkiksi yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun, lukuisat naiset työllistyvät ja moni syrjäseudulla asuva henkilö pääsee vesihuollon piiriin. Kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta kertoo esimerkiksi marraskuussa 2022 julkaistu kehityspolitiikan tulosraportti.
Suomalaiset myös arvostavat kehitysyhteistyötä. Viimeisimmän ulkoministeriön ”Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä” -tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
”Suomen ei tule kääntää selkäänsä maailmalle. Leikkaukset tarkoittaisivat tuen sijasta hätää, koulutuksen sijasta näköalattomuutta ja kestävän tulevaisuuden sijaan kestämättömyyttä”, sanoo Fingon vaikuttamisen johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Perussuomalaisten talousohjelmassa väitetään, ettei kehitysyhteistyö tuota mitään lisäarvoa suomalaisille. Nalbantoglu hämmästelee puolueen näkemystä.
”Kehitysyhteistyö on investointi maailman ja yhteiskuntien vakauteen. Tämä on myös Suomen etu. Lisäksi kyse on arvovalinnasta ja Suomen maineesta.”
”Suomi on esimerkiksi tukenut ukrainalaisia akuutissa hädässä. Näin paitsi pidetään huolta vaikeassa asemassa olevista, myös rakennetaan Suomen profiilia. Muut maat kyllä huomaavat, mitkä valtiot toimivat yhteisen hyvinvoinnin puolesta, ja mitkä erikoistuvat vastuun pakoiluun. Jälkimmäinen olisi nolo valinta maalta, joka itsekin on tarvinnut kehitysapua noustakseen sotien jälkeen jaloilleen.”
Kehitysyhteistyöllä on merkitystä myös taloudellisesti.
”Tärkeintä on, että kehittyvien maiden ihmisillä olisi mahdollisuus säälliseen työhön ja toimeentuloon. Samalla voimme olla mukana luomassa uudenlaista, kestävämpää kasvua. Läsnäolo kehittyvissä maissa voi tarkoittaa myös uusia kauppasuhteita meille suomalaisille”.
Nalbantoglu hämmästelee myös puolueen ilmastolinjauksia. Talousohjelman mukaan Suomen tulisi esimerkiksi myöhästyttää hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050.
”Hullunkurinen ajatus. Ilmastonmuutos on aikamme akuutti kriisi ja ihmiskunnan kohtalonkysymys. Osana EU:ta Suomi on osa jättiläistä. Voimme vaikuttaa ja tarjota aktiivisesti ratkaisuja, jos haluamme”, Nalbantoglu toteaa.
Lisätiedot:
Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamisen johtaja, suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
Taustat ja viittaukset:
Perussuomalaisten talousohjelma
Kehitysyhteispolitiikan tulosraportti (2022)