Viimeksi asialla oli Taloussanomat, joka kirjoitti eilen, että muut Pohjoismaat ”ovat ilmoittaneet ajavansa alas kahdenvälisen kehitysavun Nicaragualle ja sulkevansa lähetystönsä maassa.”
Kepan maatoimistosta saamiemme tietojen mukaan Ruotsi on kuitenkin ainut Pohjoismaa, joka toistaiseksi on lopettanut apunsa Nicaragualle ja sulkenut lähetystönsä.
Norja on sulkenut lähetystönsä, mutta antaa apua kuten ennenkin: noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Toimintaa koordinoi yksi henkilö Managuassa, ja Norjan lähetystö naapurimaassa Guatemalassa. Tanskalla on maassa lähetystö, jonka sulkemisaikeista huhutaan, mutta varmaa tietoa ei lähetystössäkään ole. Tanskan apu Nicaragualle kulkee lähinnä alueellisten ohjelmien kautta.
Islanti jatkaa Nicaraguassa niin kuin ennenkin, puolen miljoonan euron ja pienen toimiston panostuksella.
Nicaraguassa käytiin äskettäin ilmeisen vilpilliset presidentinvaalit, jotka istuva hallitsija Daniel Ortega voitti — kannattaa katsoa kehityspoliittisen työntekijämme tausta-artikkeli ”Nicaragua voisi poistaa äärimmäisen köyhyyden”. Suomi on lopettanut budjettituen Nicaragualle, ja tukee kehitysyhteistyöllään etupäässä paikallista kansalaisyhteiskuntaa.
Kehitysministeri Heidi Hautala on luvannut päätöksen Nicaraguan-avusta viimeistään kehityspoliittisen toimenpideohjelman valmistuessa vuodenvaihteen tienoilla.
Eivät Pohjoismaat olekaan poistuneet Nicaraguasta
Suomessa on puhuttu tänä vuonna kehitysavusta itsevaltaiselle Nicaragualle. Usein viitataan, että Suomi on ainut Pohjoimaa, joka Keski-Amerikan köyhimmässä valtiossa edelleen sinnittelee. Yllättäen se ei olekaan totta.
Teksti: Esa Salminen