Suomi oli kovimpia nousijoita globaalissa vastuunkannossa vuonna 2010, selviää Centre for Global Development -ajatushautomon ”kehityssitoutuneisuusindeksistä”.
Vuodesta 2003 tehdyssä indeksissä mitataan teollisuusmaiden vaikutusta erityisesti maailman köyhimpiin kehitysmaihin monella eri politiikan alalla, joita ovat kehitysapu, kauppa, ihmisten liikkuvuus, ympäristöpolitiikka, turvallisuuspolitiikka ja tutkimus.
Listauksen johtopaikkoja pitävät Norja, Ruotsi ja Tanska, hännänhuippuina tulevat Italia, Japani ja Etelä-Korea. Suomi mainitaan raportissa yhtenä suurimmista nousijoista: sen pistemäärä nousi vuodessa 5,7:stä 6,1:een, maksimin ollessa kahdeksan ja keskiarvon viisi. Paremmat pisteet nostivat Suomen sijalta seitsemän sijalle kuusi.
Suomi paransi toimiaan eniten kehitysavun määrässä, hiilidioksidipäästöjen hillitsemisessä, trooppisten puiden vähäisemmässä maahantuonnissa sekä lisääntyneissä tutkimusrahoissa. Suomi olikin ympäristökategorian ykkönen.
”Suomen hallitus antaa myös verrattain suuren määrän hyvälaatuista apua, ja se tukee voimakkaasti teknologisia innovaatioita ja niiden levittämistä kehittyvään maailmaan”, tutkimuksessa kehutaan.
Liian vähän maahanmuuttoa köyhistä maista
Akilleen kantapää Suomelle on maamme maahanmuuttopolitiikka, jossa Suomi saa selkeästi keskiarvoa alhaisemmat pisteet: 3,8.
”Köyhistä maista tulee vain vähän maahanmuuttajia Suomeen, koska Suomella on kovat muurit maahantulon esteenä”, tutkimuksessa todetaan. Vain 1990-luvulla määrä nousi hiukan, ja jää nykyisellään selkeästi alle sen, mitä Suomen tulisi väestönsä ja taloutensa koon mukaan ottaa vastaan.
Suomi myös kantaa suhteellisesti pienemmän vastuun pakolaisten vastaanottamisesta humanitääristen kriisien aikana kuin maat keskimäärin. 22 maan joukossa Suomea nuivemmin maahanmuuttoon suhtautuvat ainoastaan Italia, Britannia, Ranska, Japani ja Etelä-Korea.
CGD: Commitment to Development Index
Kehityssitoutuneisuusindeksi 2001 – Suomi (pdf)