Tämän aamun uutiset muistuttivat Kepassa mieleen gallupin helmikuulta, jonka mukaan suomalaiset haluaisivat tietää tarkemmin suuryritysten maksamista veroista. Vajaa vuosi sitten teetimme Taloustutkimuksella mielipidemittauksen, jonka mukaan 80 prosenttia suomalaisista toivoisi aiempaa tarkemman talousraportoinnin edellyttämistä suuryrityksiltä.
Se ei varmaankaan yllätä, koska Suomessa on totuttu avoimeen tietoon — ja toisten varallisuuden utelemiseen, kuten taas saamme seuraavat päivät median välityksellä todistaa. Kansaa kiinnostaa kuinka paljon julkisuuden henkilöt, poliitikot ja yritysjohtajat tienaavat.
Ikävä kyllä kansainvälinen verotustieto ei ole näin avointa. Arvioiden mukaan jopa yli puolet maailmankaupasta käydään veroparatiisien kautta, ja niiden tärkeimpiä asiakkaita ovat suuryritykset ja pankit.
Suomessa äskettäin vierailleen veroparatiisiasiantuntijan Nicholas Shaxsonin mukaan useimpien maiden lainsäädännöstä löytyy porsaanreikiä, joiden avulla voidaan tarpeen tullen tarjota helpotuksia niin verotuksesta, muusta lainsäädännöstä kuin avoimuudestakin. Kaikki on kiinni poliittisesta tahdosta.
Keinojakin löytyy: automaattinen verotiedonvaihto valtioiden välillä ja yritysten maakohtainen kirjanpito toisivat avoimuutta myös suomalaisten suuryritysten globaaleihin verotietoihin.
Verotiedot julki — vaan ei yrityksiltä
Yritysjohtajat paistattelevat Suomen rikkaimpina, selviää vuoden 2010 verotustiedoista. Me tiedämme tämän, koska Suomessa yksityishenkilöiden verotiedot ovat julkisia. Suurjohtajien yritysten verotiedot sen sijaan pysyvät pitkälti paratiiseissa.
Teksti: Esa Salminen