”Jalkapallon MM ei jättänyt Etelä-Afrikalle paljoa käteen”

Etelä-Afrikan järjestämiä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja odotettiin maassa ja koko Afrikan mantereella kuin pelastavaa enkeliä — ja muualla maailmassa pelonsekaisin tuntein. Kilpailut onnistuivat logistisesti melkein nappiin, eivätkä ulkomaiset vieraat kohdanneet merkittävää rikollisuuttakaan. Nyt maassa pohditaan, mitä jäi käteen, kun loppuvihellyksestä on reilut vuoden päivät.
Sitä ruotii tuore eteläafrikkalainen kirja, Eddie Cottlen toimittama ”South Africa’s World Cup: A Legacy for Whom?” joka julkaistiin Suomessa 5. lokakuuta.
Kirjan mukaan noin 50 prosenttia eteläafrikkalaisista odotti vuonna 2007 kilpailujen tuovan maalle talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Kolmannes väestöstä uskoi henkilökohtaisesti hyötyvänsä kisoista, ja puolet oletti, että kisojen tuomat hyödyt ovat pysyviä.
Työntekijöiden oikeudet myötätuulessa
Kirjalija Cottle on Kansainvälisen rakennusliiton BWI:n Afrikan ja Lähi-idän alueen kampanjapäällikkö, ja sitä kautta Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus Saskin kumppani. BWI:llä ja Saskilla oli kisoja ennen ja niiden aikana suuri kampanja työläisten oikeuksien puolesta. Yksi Cottlen nostamista kisoihin liittyvistä positiivisista jäljistä liittyykin juuri ay-toimintaan.
”Yksi pysyvä jälki toivottavasti on se, että ne rakennusihmiset, jotka ovat onnistuneet saamaan uusia työpaikkoja stadionien valmistuttua, pysyvät myös liittojen jäseninä”, sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa puhunut Tarja Valtonen, Saskin Afrikan-toiminnan ohjelmasuunnittelija.
Valtosen mukaan BWI:n jalkapallohankkeen aikana Etelä-Afrikan rakennusalan kolme liittoa tekivät ensimmäistä kertaa yhteistyötä keskenään. Liitot onnistuivat käyttämään maailmanmestaruuskilpailujen mediahuomiota tehokkaasti hyväkseen.
Huoli työoloista, työturvallisuudesta ja vuokratyövoiman käytöstä on Valtosen mukaan jäänyt pysyväksi osaksi Etelä-Afrikan julkista keskustelua.
Mutta muuten Cottlen kirjan viesti ei ole ylin valoisa. Maahan on jäänyt paljon pettyneitä työttömiksi jääneitä rakennusihmisiä.
Muita menoeriäkin olisi
Ennen kisoja arvioitiin, että kustannukset maalle olisivat noin 215 miljoonaa euroa. Nyt loppulaskun arvioidaan olevan jopa 3,7 miljardia euroa. Verotulojen piti Cottlen mukaan ylittää kustannukset yli kolminkertaisesti, mutta kulujen singahdettua seitsemäntoistakertaisiksi, eivät lähes 1,8 miljardiin euroon nousseet verotulot yllä kattamaan niistä kuin puolet.
Eikä loppulaskua Cottlen mukaan vielä edes ole nähty. Vajaalla käytöllä olevia stadioneja pitää huoltaa — valtion rahoilla. Esimerkiksi Green Pointin stadionin ylläpito Kapkaupungissa maksaa kirjan mukaan 4,4 miljoonaa euroa vuodessa.
”On selvää, että Etelä-Afrikan hallitus, Fifan ohjeistamana, on tuhlannut huimia resursseja luodakseen valkoisia arkkitehtuurin elefantteja yhteiskunnallisten sijoitusten kustannuksella”, Cottle tuomitsee.
”Samaan aikaan esimerkiksi sosiaalipalveluille, koulutuspalveluille ja asunnoille on ihan hirveä tarve”, sanoo Saskin Tarja Valtonen.
Valtosen mukaan Etelä-Afrikassa pohditaan nyt, millä tavalla edes osa kisapaikoista saataisiin tuottamaan. Kulttuuri- ja urheilutapahtumien paikalliset markkinat eivät ole osoittautuneet riittävän suuriksi.
Eivät jalkapallokisat varsinaisesti kuitenkaan tappiolliset olleet — kaikille. Cottlen mukaan kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan pääsihteeri Jerome Valcke on kehunut, että Fifan tulot nousivat 50 prosentilla sitten edellisten kilpailujen, jotka järjestettiin Saksassa vuonna 2006. Fifan tulot Etelä-Afrikasta olivat 2,3 miljardia verotonta euroa — mikä tekee kisoista Fifalle sen historian kannattavimmat.
”Turismi jopa väheni”
Hyötyjä kilpailuista — suorien työllistämisvaikutusten lisäksi — toivottiin saatavan lisääntyvinä sijoituksina ja turismina Etelä-Afrikkaan. Sijoituksista on liian aikaista sanoa mitään varmaa, mutta toivoa saattaa, että luottamus eteläistä Afrikkaa kohtaan on onnistuneiden kilpailujen myötä lisääntynyt.
Matkailijat taas ainakin aluksi vähenivät. Itse kisojen aikaan Etelä-Afrikassa kävi 373 000 matkailijaa. Vuosina 2008 ja 2009 samaan aikaan maassa kävi 688 688 ja 706 278 turistia. Cottlen mukaan on tavallista, että suurkisojen aikaan monet muut matkailijat jättävät saapumatta: näin kävi myös Japanissa, Etelä-Koreassa ja Saksassa.
Jalkapalloturistit ovat kuitenkin pitkälti uusia turisteja Etelä-Afrikalle, ja se voi poikia jatkossa lisää kiinnostusta Etelä-Afrikkaa kohtaan.
Muutakin infrastruktuuria kuin stadioneita rakennettiin: Johannesburgin lentokentältä pääsee nykyään junalla vilauksessa kauppakeskustaan, ja entisaikojen minibussien varassa pyristellyt joukkoliikenne on saanut uusia linja-autoreittejä. Lukuisia lentokenttiä parannettiin.
”Nehän ovat toki pysyviä jälkiä, joilla on oma vaikutuksensa esimerkiksi matkailun sujuvuuden kannalta”, sanoo Tarja Valtonen.
”Ja varmaankin se positiivinen imago, joka kisoista tuli, jossain määrin lisää mielenkiintoa. Olettaisin, että turismipalveluissa voi hyvinkin olla jonkin sorttista buumia, ainakin niin kauan kuin ihmisten muistissa säilyy se, kuinka hienoa siellä on olla ja käydä.”
Brasiliassa käytiin työhön aiemmin
Sask ja BWI ovat arvioineet Etelä-Afrikan-hankkeen perusteellisesti, jotta tulevissa vastaavissa hankkeissa onnistuttaisiin vielä paremmin. Seuraavat jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Brasiliassa vuonna 2014.
”Etelä-Afrikan hankkeen evaluaation mukaan monet asiat menivät hirveän hyvin, mutta se aloitettiin pikkuisen liian myöhään”, Tarja Valtonen sanoo.
”Brasilian ay-väki on ottanut homman hanskaansa jo erittäin hyvissä ajoin.”
”Vuonna 2011 on tähän mennessä ollut yhdeksän lakkoa. Niiden päätavoitteena on ollut saada palkankorotuksia ja muita parannuksia työehtoihin: esimerkiksi juomavettä, sopivia vaatteita ja asuntoja niille, jotka ovat tulleet muualta maasta.”
Kaikki muu Brasilian kisajärjestelyissä ei suju ihan niin hyvin: The Economist kertoo lokakuun ensimmäisen päivän numerossaan, että julkisen liikenteen ja lentokenttien parannushankkeet laahaavat pahasti aikataulustaan jäljessä. Brasilian kisojen paikalliskomitean puheenjohtaja Ricardo Teixeira puolestaan on lukuisten rahanpesu- ja korruptioskandaalien ryvettämä hahmo.
Koska kirjaa ei vielä ole saatavilla, Cottlen kirjan sitaatit perustuvat alustavaan, kirjasta johdettun analyysiin ”A Preliminary Evaluation of the Impact of the 2010 FIFA World Cup: South Africa” (pdf).