Brasilian koilliskolkka teollistuu täyttä höyryä

IPS — Maailmasta löytyy vielä kolkka, jossa vanhanaikainen teräs- ja öljyteollisuus laajenee. Koillis-Brasilian valtteja eivät ole halpa työvoima tai runsaat raaka-ainevarat, kuten Kiinassa, vaan logistiset edut.
Brasilian köyhintä kulmaa mullistaa kaksi syväsatamaa, joilla on oivallinen sijainti Pohjois- ja Etelä-Atlantin välissä. Niiden käyttäjiksi nousee suuria öljynjalostamoja, laivatelakoita sekä teräs- ja muita tehtaita.
Pernambucon osavaltiossa Suapen sataman lähellä öljynjalostamon rakentaminen työllistää 23 000 henkeä.
Sijainniltaan strateginen Suape ”on suojainen syväsatama, joka toimii vuoden ympäri säästä ja vuorovesistä riippumatta”, hankkeista osavaltiohallinnossa vastaava Roberto Abreu e Lima kehuu.
Talous kasvaa kohisten
Yksityisesti johdettu Suapen satama on moottori, jonka ansiosta Pernambucon talous on kasvanut jo vuosia vinhemmin kuin Brasilia keskimäärin, Abreu e Lima sanoo. Brasilian talouskasvu oli viime vuonna 7,6 prosenttia.
”Ilman satamaa ei tulisi jalostamoa, joka käsittelee jopa 230 000 barrelia raakaöljyä päivässä”, hän jatkaa.
Brasilian nykyisistä 14 öljynjalostamosta 10 sijaitsee maan teollistuneissa keski- ja eteläosissa, joiden rannikolle myös suurimmat öljylöydöt sijoittuvat.
Nyt Koillis-Brasiliaan on tulossa Suapen lisäksi kaksi muutakin suurta jalostamoa, yksi Maranhãon osavaltioon ja toinen Pecémin satamaan Cearássa. Niitä puuhaa osin valtio-omisteinen Petrobras.
Suapen petrokemian tehdas ryhtyy valmistamaan raaka-aineita seudun kasvavalle tekstiiliteollisuudelle.
Laivoja, autoja, terästä
Atlántico Surin telakka Suapessa on yhteisyritys korealaisen Samsungin kanssa. Laivoja ja öljynporauslauttoja rakentavalla telakalla uurastaa nyt 7 400 henkeä, mutta luvun povataan nousevan 12 000:een.
Suape Global -yhtiö puolestaan pyrkii tarjoamaan palveluja sekä öljy- että meriteollisuudelle, johtaja Sílvio Leimig kertoo.
Toiminta luo kysyntää metalliteollisuudelle, samoin kuin autotehdas, jota italialainen Fiat rakentaa sadan kilometrin päässä sijaitsevaan Goianaan. Tehtaan on määrä valmistua 2014 ja tuottaa 250 000 kulkupeliä vuodessa.
Vale-yhtiön ja sen korealaisten kumppanien Pecémiin nouseva terästehdas tuottaa kolme miljoonaa tonnia teräslevyjä vuodessa.
Perinteinen kaava ja uusin muoti
Koillis-Brasilian teollistuminen seuraa kaavaa, joka toteutui maan kaakkoisosissa jo 50 vuotta sitten: öljyä, terästä ja paljon ulkomaista pääomaa, Pernambucon yliopiston taloustieteen professori Tania Bacelar vertaa.
Päätökset uusista öljynjalostamoista teki hiljan kautensa päättänyt presidentti Luiz Inácio Lula da Silva. Kehityksen pontimena oli kulutuksen kasvu vaurastuvassa Brasiliassa, Bacelar sanoo.
Köyhyyden vähenemistä vauhditti vuoden 1988 perustuslaki, joka paransi maaseudun työväestön asemaa. Asiaa auttoi Brasilian valuutan vakautuminen vuodesta 1994, Bacelar arvioi.
Koillis-Brasiliaan on syntynyt muun muassa vaateteollisuutta, jonka messuille tulee ostajia ympäri maata ja Angolaa myöten. Tuotteet kilpailevat halvempien kiinalaisten kanssa laadulla ja ”seuraamalla tv-sarjojen luomia muotivirtauksia”, Bacelar kertoo.
Hän myöntää logistiikan ratkaisevan roolin kehityksessä.
Junarata ja oppilaitoksia
Kehitystä on vietävä myös alueen sisäosiin, osastopäällikkö Felipe Chaves Pernambucon osavaltiohallinnosta painottaa. Sitä auttaa rakenteilla oleva yli 1 700 kilometriä pitkä rautatie, joka yhdistää Suapen Pecémiin sekä soijan ja rautamalmin tuotantoalueisiin sisämaassa.
Samalla helpottuu Pernambucon länsiosissa tuotetun kalkin kuljetus huonokasvuisille sokeriruokopelloille.
Myös inhimillistä pääomaa tarvitaan, Chaves muistuttaa. Seudulle perustetaan 60 teknistä oppilaitosta ja yliopistokampus.
Viranomaiset myöntävät, että hurjaan kehitykseen liittyy kielteisiä vaikutuksia. Liikenteen kasvu koettelee teiden kuntoa varsinkin Suapen ympäristössä, ja saastuminen pahenee. Asuntojen hinnat ovat nousset rajusti, ja väkivalta, huumeet sekä prostituutio yleistyvät.