Somalimaa tarjoaa hätäapua etelänaapurilleen Somalialle, kertoo brittilehti Guardianin blogi. Blogin kirjoittajan Nick Eubankin mukaan Somalimaan Afrikan-sarven mittakaavassa merkittävät rauha, vakaus ja demokratia saattavat hyvinkin johtua siitä, ettei Somalimaan hallitus ole vastaanottanut virallista kehitysapua.
Se ei voi saada vaikkapa Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston tai muiden suurien rahoittajien apua, koska sitä ei ole tunnustettu itsenäiseksi valtioksi. Siksi sen hallitus on joutunut neuvottelemaan kansalaisten ja yritysten kanssa rahoistaan, mikä on väkisin vienyt sitä kohti demokratiaa.
***
Kun Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, sitä johti yksi klaani, eivätkä poliittiset instituutiot olleet kunnossa. Se joutui tekemään poliittisia uudistuksia yritysmaailman painostuksesta, vastapalvelukseksi verotuloista maan suurimmasta satamasta.
Eubankin mukaan verouudistus on tehnyt Somalimaasta poikkeuksellisen demokratian. Siellä on pidetty lukuisat presidentin, parlamentin ja kuntavaalit, ja valta on vaihtunut klaanilta toiselle ilman väkivaltaa. Eubank siteeraa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchia, jonka mukaan Somalimaan saavutukset ovat ”sekä epätodennäköisiä että syvästi vaikuttavia”.
Somalimaan tapaus osoittaa, että kehitys ilman apua on mahdollista — ja itse asiassa, että kun maan hallitus joutuu elämään verotuloista, on kansaa ja yrityksiä pakko kuunnella. Eubankin laskelmien mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on 16 maata, jotka saavat yli puolet budjetistaan kehitysavusta. Kymmenessä niistä osuus on yli 75 prosenttia. Vähempi rahoitus, tai ainakin parempi verotus, voisi taata muuallakin demokraattisempia tuloksia.