Namibia turvaa neuvokkaaseen kanaan

IPS — Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt koettelevat Namibian asukkaita koko ajan kovemmin. Mutta myös sopeutuminen on alkanut, ainakin kanaloissa.
Ilmastonmuutos altistaa Afrikan lounaisrannikolla sijaitsevan Namibian sekä ankarille kuivuuskausille että aiempaa rankemmille sateille. Tänä vuonna tulvavedet nousivat ennätyskorkealle Cuvelain altaan alueella, jossa lähes puolet maan yli kaksimiljoonaisesta väestöstä asuu.
YK:n mukaan 30 prosenttia Namibian taloudesta – muun muassa maatalous, kalastus ja ekomatkailu – on suoraan riippuvaista luonnosta, joten maan on tehtävä kaikkensa sopeutuakseen muutoksiin. Työttömyysaste on jo nyt noin 50 prosenttia.
Alustavien laskelmien mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus luonnonvaroihin voi kutistaa Namibian bruttokansantuotetta kuusi prosenttia 20 seuraavan vuoden aikana.
Afrikkalainen rotujaloste
Itse ilmastonmuutokselle Namibia ei mahda paljoakaan – koko Afrikan kontolla on noin kolme prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi muutoksiin sopeutuminen on etusijalla, Namibian ympäristö- ja matkailuministeri Netumbo Nandi-Ndaitwa sanoo.
Hänen mukaansa varsinkin nuoret ovat oivaltaneet, että muutos tarjoaa haasteiden ohella mahdollisuuksia. Hyvä esimerkki on YK:n tuella aloitettu Kotimainen kaupunkikanaprojekti.
Hankkeessa mukana oleva nuori viljelijä Nelson Haulamba kertoo, että tarkoituksena on sopeutua ilmastonmuutokseen, hankkia tuloja ja tarjota mahdollisuus maataloudesta kiinnostuneille.
Hankkeen osallistujat tarhaavat boschveld-kanaa, joka on kolmen afrikkalaisen kanarodun – vendan, matabelen ja ovambon – risteytys.
”Boschveld on ainoa afrikkalaisista roduista jalostettu kana, ja se pärjää hyvin ankarissa oloissa”, Haulamba kertoo.
Hänen mukaansa boschveld selviää ”sillä, mitä luonto tarjoaa” ja tarvitsee siksi hyvin vähän hoitoa. Lisäksi rotu kestää Afrikan vaihtelevia sääoloja ja tuottaa vapaana eläessään runsaasti munia.
Vesipula uhkaa — ja tulva
Vähäiset sateet, runsas haihtuminen ja pääosin kehno pintamaa tekevät Namibiasta sopivamman karjalle kuin maanviljelylle, Haulamba sanoo.
Ennusteiden mukaan Namibiaa kohtaa vuonna 2020 vesipula eli tilanne, jossa henkeä kohden lasketut vuotuiset vesivarat jäävät alle 500 kuution, Afrikan sopeutumista ilmastonmuutokseen edistävän YK-projektin edustaja Johnson Ndokosho sanoo.
Namibian rannikkoa taas uhkaa meriveden pinnan nousu, jonka ennakoidaan olevan 30-100 senttiä sadassa vuodessa.
Kosteikkojen ja jokisuiden kasvillisuuden suojelu on Ndokoshon mukaan tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista. ”Kosteikot toimivat kuin pesusienet. Ne imevät vettä varastoon ja toimivat puskureina myrskyjä vastaan.”