Samalla kun keskustellaan siitä, miten budjettien alijäämät saadaan kuriin, pitäisi kiinnittää huomiota koko finanssijärjestelmän uudistamiseen, sillä sen toimimattomuus on nykyisen talouskriisin taustalla. Näin kirjoitti Cambridgen yliopiston poliittisen taloustieteen dosentti Ha-Joon Chang Brittilehti Guardianissa 8. elokuuta.
Chang suomii kolumnissaan muun muassa ”epäpäteviä ja kyynisiä” luottoluokittajia ja sitä, ettei veroparatiiseja ole saatu kuriin. Changin mukaan Yhdysvaltoja ja Euroopan reunavaltioita koetteleva velkakriisi olisi voitu välttää luomalla vuoden 2008 kriisin jälkeen puolueeton luottoluokittaja — mahdollisesti YK:n alle — ja vaatimalla suurempaa avoimuutta nykyiseltä kolmelta luokittajalta, jotka pitävät finanssimaailmaa hyppysissään: Standard & Poor’silta, Moody’siltä ja Fitchiltä.
Säännöt valtioiden konkurssille
Euroopan velkakriisi muistuttaa Changin mukaan meitä siitäkin, ettei ole olemassa yhteisesti sovittuja sääntöjä valtioiden konkurssille. Yksi pääeste Euroopan velkaongelman ratkaisemisessa on ollut se, etteivät joukkovelkakirjojen haltijat ole suostuneet kantamaan mitään vastuuta velkojen sovittelusta, Chang kirjoittaa.
”He puhuvat, kuin sellainen olisi kapitalismin perussääntöjen vastaista. Kuitenkin periaate siitä, että niin lainan antaja kuin lainan ottaja maksavat epäonnistuneen lainan seurauksista toimii hyvin kapitalistisen talouden toisella tasolla.”
Toisin sanoen: kun yritys menee konkurssiin, sen lainoittajat joutuvat osallistumaan kustannuksiin velkasovittelun kautta. Vastaavaa järjestelmää on yritetty luoda valtioiden tasolle ainakin Aasian vuoden 1997 talouskriisin jälkeen, mutta rikkaat maat eivät ole Changin mukaan rahoitusmarkkinoidensa lobbareiden painotuksessa suostuneet sellaiseen.
Jos Kreikka ei maksa, köyhät voittavat?
Chang liittyy puheenvuorollaan kasvavaan joukkoon, jotka vaativat reilua ja läpinäkyvää järjestelmää valtioiden velkojen sovitteluun.
Ajatushautomo ODI:n tutkija Jonathan Glennie vaati Guardianin blogissa muutamaa päivää Changia ennen puolueetonta sovitteluelintä, jonka velalliset voisivat kutsua koolle, jos on valittava velkojen maksun ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen välillä. Nykyjärjestelmässä sovittelu tehdään täysin lainanantajan ehdoilla.
Glennien mukaan jos käy niin, että vaikkapa Kreikka ei selviä veloistaan, se voi tehdä hyvää maailman köyhimmille maille — maailman johtajat saattavat herätä uudistamaan velkajärjestelyä reilummaksi.
”Itsenäinen velkojensovittelupaneeli voisi varmistaa, että velallinen nousisi järjestelyistä taloudeltaan vakaana ja hyvin talousnäkymin. Ja lainoittajat tietäisivät, ettei katalasta ja huolettomasta lainoittamisesta voisi enää päästä kuin koira veräjästä.”
Ha-Joon Chang: Global finance has dysfunction at its heart
Jonathan Glennie: Debt crisis: A default in Europe could benefit poor countries