IPS — Kiinalaisten suuttumus pursuu internetin mikroblogeissa, joita viranomaiset eivät ole onnistuneet kokonaan suitsimaan. Yksin Wenzhoun junaonnettomuus keräsi 26 miljoonaa kommenttia viidessä päivässä.
Kiina on estänyt sosiaalisen median kanavien, kuten Twitterin ja Facebookin, käyttöä, mutta tilalle ovat tulleet kotimaiset mikroblogit eli weibot. Niissä kommentoidaan kaikkia elämänalueita.
Kiinassa on lähes puoli miljardia internetin käyttäjää, joista useimmilla on mikroblogitili. Kenttää hallitsee kaksi isoa yritystä: Sina Weibolla on 140 miljoonaa käyttäjää ja Tencentillä 200 miljoonaa. Sinassa viestivät enimmäkseen koulutetut ja hyvätuloiset, Tencentiä suosii nuoriso.
Myös valtion laitoksilla ja yrityksillä kommunistipuolueen päivälehteä myöten on omat weibonsa.
”Kasvava joukko ihmisiä ottaa kantaa hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen ja korruptioon. Weiboissa tietoa voi välittää nopeasti ja suhteellisen vapaasti”, Tianjinin yhteiskunnallisen akatemian tutkija Jiang Shenghong kertoo.
Onnettomuus nostatti raivon
Aiemminkin verkossa keskusteltiin aroista aiheista, kuten maiden pakkolunastuksista, asuntojen hävittämisestä ja korruptiosta. Mikroblogien vaikutus kävi kuitenkin entistä selvemmäksi Wenzhoun onnettomuuden jälkeen.
Kaksi luotijunaa törmäsi 23. heinäkuuta lähellä Wenzhoun kaupunkia. 40 ihmistä kuoli ja liki 200 loukkaantui. Onnettomuus ja hallituksen tapa käsitellä asiaa nostattivat kansalaisten raivon. Erityisesti vihastutti se, että osa junaromusta haudattiin ennen kunnollisia tutkimuksia.
Tärkeimmille mikroblogisivustoille tulvi 26 miljoonaa kommenttia viidessä päivässä. Moni ihmetteli hallituksen reaktioita ja kyseli, uhrataanko ihmishenkiä talouskasvun alttarille.
Virallinen media keskittyi aluksi pelastustarinoihin ja kertoi vasta myöhemmin kansan reaktioista. Elokuun alussa hallitus kielsi viestimiä julkaisemasta aiheesta muuta kuin virallisen uutistoimiston aineistoa. Eräät weibojen rohkaisemat lehdet eivät totelleet.
Viralliset äänitorvet
Hallitus valvoo yhä tarkoin netin keskusteluja ja on ujuttanut mukaan joukoittain puolueen linjaa toitottavia kommentaattoreita. Moni saa maksun toimiessaan netissä nimettömänä hallituksen kätyrinä.
Joukossa on opiskelijoita, joita motivoi raha tai toive puolueen jäsenyydestä. Jotkut virkamiehet ja eläkeläiset kokevat täyttävänsä isänmaallista velvollisuuttaan. Kaikkiaan virallisen linjan kannattajia liikkuu netissä kymmenin tuhansin.
Valtiollinen Global Times -lehti kertoi viime vuonna, että Gansun maakunta pyrki pestaamaan 650 täysaikaista nettikommentaattoria ”ohjaamaan yleistä mielipidettä vaikeissa asioissa”.
Hallitus myös sensuroi nettikirjoittelua.
Tuntuvia vaikutuksia
Wenzhoun tapauksessa viestitulva ylitti sensorien voimat, sillä valtaosa pääsi läpi. Viestit levisivät liian nopeasti, ja hallitus turvautui lopulta niiden joukkomittaiseen tuhoamiseen. Moni kommentti kuitenkin pelastui näytöltä tehtyjen kuvakaappausten ansiosta.
Weibojen painostus pakotti Wenzhoun viranomaiset perumaan määräyksen, jonka mukaan paikalliset lakimiehet eivät ota onnettomuuden uhrien ja näiden omaisten valituksia käsittelyyn ilman hallituksen lupaa. Jo haudattu junanvaunu kaivettiin myös tutkittavaksi weiboissa nousseen metelin jälkeen.
”Weiboissa on mahdollista arvostella hallituksen toimettomuutta tuoreeltaan, mikä pakottaa viranomaiset tarttumaan asiaan”, Pekingin yliopiston journalismin professori Hy Yong kiittelee.
Hän muistuttaa kuitenkin, että ”hallitus valvoo internetiä Kiinassa. Kansa ei voi sanoa mitä tahansa.”
Kiinan mikroblogit vapauden airuina
Junaturmasta noussut arvosteluvyöry yllätti nettisensuurin, viranomaiset joutuivat nöyrtymään.
Teksti: Gordon Ross Kuva: Stuart Jenner