Heinäkuun lopulla Yhdysvaltain edustajainhuone valmisteli ulkopoliittisille ja sotilasmenoille budjetin, joka oli viisi miljardia dollaria (11 prosenttia) pienempi kuin kuluvana vuonna. Se oli 12 miljardia vähemmän kuin mitä presidentti Barack Obama oli toivonut. Ulkopolitiikan osuus laski tässä budjetissa 18 prosentilla vuoteen 2011 nähden.
Kun maan velkapaketti vietiin eilen läpi ja Yhdysvaltain kongressi jäi kesälomalle, jäi edustajainhuoneelle ikävä lisätehtävä: turvallisuus-, puolustus- ja ulkopolitiikasta pitää yhteensä löytyä vielä kymmenen miljardin dollarin lisäsäästöt. Leikkaukset tehdään syksyn aikana.
Kuten uutisoimme aiemmin tällä viikolla, alkuperäinen budjettiesitys ehdotti jo reilun kolmanneksen leikkauksia kehitysyhteistyöbudjettiin siitä tasosta, jota ulkoasiainhallinto oli toivonut.
Vuoden 2011 tasoon nähden Yhdysvaltain virallisen kehitysavun taso olisi pudonnut 17,9 prosenttia ja koko ulkoasiainhallinnon 11,3 prosenttia. Samassa budjetissa on terrorismin vastaisen sodan budjetti, jonka nimi Obaman aikakaudella muutettiin muotoon ”ulkopoliittiset varmuustoimet” (Overseas Contingency Operations). Alkuperäisessä budjettiesityksessä sen rahat olisivat kasvaneet kolmanneksella.
Avun budjettilohkot joutunevat siis vielä leikkuriin. Kehitysjärjestö ONEn mukaan Yhdysvalloissa on kuultu voimakkaita äänenpainoja sen puolesta, ettei jatkoneuvotteluissa puolustusmenoja leikattaisi yhtään enempää.
”Tämä ei lupaa hyvää ulkopolitiikalle, jonka sisällä kehitystoimiin on jo kohdistettu suhteettoman suuria leikkauksia”, Larry Nowles kirjoittaa järjestön blogissa.
Yhdysvallat on rahamäärässä mitattuna maailman suurin avunantajamaa. Sen kehitysavun vuoden 2009 toteutuma oli 28,8 miljardia dollaria. Suomen apu samana vuonna oli noin 1,3 miljardia dollaria (926 miljoonaa euroa).
ONE: Final package bad for global poverty programs this year and beyond
Kepa.fi: Yhdysvaltain velkasopimus uhkaa kehitysapua merkittävästi