Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta oli erityisen ilahduttavaa, että järjestöjen rooli merkittävänä toimijana kehitysviestinnässä sekä globaalin kansalaiskasvatuksen sisältöjen ja toimintatapojen edistäjänä nousi esiin evaluointiraportissa. Tulokset osoittavat, että kansalaisjärjestöt tavoittavat taustaltaan hyvin monenlaisia ihmisiä moninaisin keinoin.
Raportin suosituksissa ministeriötä kannustettiin yhteistyön ja keskinäisen koordinaation lisäämiseen kansalaisjärjestöjen kanssa niin viestinnän kuin globaalin kansalaiskasvatuksen saralla. Näin kehitysyhteistyön tuloksista voitaisiin viestiä yhteisenä rintamana ja motivoida suomalaisia kestävän kehityksen edistämiseen. Globaalin kansalaiskasvatuksen merkitys korostuu, sillä nykyiset ja tulevat sukupolvet tarvitaan mukaan talkoisiin. Kehitysviestinnän tärkeänä tehtävänä on tiedon lisäämisen lisäksi myös ihmisten osallistaminen ja sitouttaminen kestävän kehityksen edistämiseen.
Raportissa ulkoministeriön kehitysviestintää verrataan mm. Ruotsiin ja Tanskaan, jossa ministeriön yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on aktiivisempaa. Verrokkimaiden hyvistä käytänteistä ja yhtenäisistä tavoitteista voitaisiin ottaa oppia myös Suomessa.
Viestinnän tavoittavuus kohtuullisen hyvä – haasteena ”kuplan” ulkopuoliset
Evaluaation mukaan kehitysviestintä onnistui tavoittamaan yleisöä kohtuullisen hyvin. Haasteeksi nousi erityisesti niiden ihmisten tavoittaminen, jotka eivät aktiivisesti seuraa kehityspoliittista keskustelua tai tunne alan ammattikäsitteistöä. Kehityspoliittisen viestinnän todettiin olevan vahvasti faktoihin perustuvaa, mutta jäävän melko kasvottomaksi.
Mediassa huomio keskittyi tyypillisesti esimerkiksi kehitysyhteistyön rahoitukseen liittyviin kysymyksiin, kun taas työn sisältöjä käsiteltiin huomattavasti harvemmin. Sävyltään positiivisten mediaosumien määrä oli seurantajaksolla suurempi, mutta negatiivissävytteiset sisällöt herättivät enemmän keskustelua, erityisesti Twitterissä. Ulkoministeriön sosiaalisen median kanavissa vuorovaikutus yleisön kanssa jäi melko vähäiseksi.
Journalisteille suunnattu vuosittainen Kehitysakatemia-ohjelma todettin tärkeäksi työkaluksi mediasuhteiden luomisessa ja kehittämisessä, ja sitä voitaisiin hyödyntää ministeriön arjen työssä vieläkin enemmän. Myös viestinnän osaamisen todettiin olevan vahvaa kehitysviestinnän yksikössä. Tälle osaamiselle on kuitenkin kovasti kysyntää myös ministeriön sisällä, minkä todettiin vaikuttaneen yksikön asiantuntijoiden mahdollisuuksiin priorisoida työtään.
Evaluointiraportin julkistamistilaisuudessa 30.5. käytiin myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön liittyvästä viestinnästä. Aiheesta keskustelemassa olivat ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Reilun kaupan viestintäpäällikkö Mirka Kartano ja ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa. Koosteen keskustelun annista voit lukea ulkoministeriön sivustolta. Tutustu myös evaluointiraporttiin (englanniksi). Julkistamistilaisuudessa Fingo peräänkuulutti ministeriön suunnitelmia evaluaation tulosten toimeenpanosta. Jatkamme keskusteluja aiheesta ministeriön kanssa.