Mitä on saatu aikaan?
Noin 13 600 pakolaista Ugandassa ja Turkissa ovat toiminnallisesti lukutaitoisia omalla äidinkielellään tai vastaanottavan maan virallisella kielellä (tulos 2018–2021). Kotinsa jättämään joutuneet aikuiset naiset ja miehet ovat osallistuneet noin 11 kuukautta kestävään luku- ja kirjoitustaito-opetukseen, jota ovat ohjanneet Suomen Pakolaisavun kouluttajakoulutuksen saaneet pakolaiset tai vastaanottavan yhteisön jäsenet.
Mitä hyötyä tästä tuloksesta on ollut – niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä?
Luku- ja kirjoitustaidottomuus on haaste, jonka moni pakolainen kohtaa. Esimerkiksi Ugandassa suurin osa pakolaisista on lähtöisin Etelä-Sudanista, jossa yli 70 % aikuisväestöstä on lukutaidottomia. Luku- ja kirjoitustaidottomuus on suhteellisesti yleisempää naisten keskuudessa. Luku- ja kirjoitustaitojen saaminen on olennainen osa pakolaisten sopeutumista ja kotiutumista uusiin olosuhteisiin. Kun osaa laskea omat rahansa, pystyy paremmin suunnittelemaan perheen varojen käyttöä ja vaikka oman mikroyrityksen toimintaa. Kun osaa lukea, tietää, mitä lääkäri on todennut reseptilääkkeiden käytöstä, ja mitä viranomaisten ilmoituksissa kerrotaan. Kun osaa kirjoittaa, pystyy itse allekirjoittamaan virallisia papereita. Aikuisten parempi luku- ja kirjoitustaito ennakoi myös hyvää heidän lastensa luku- ja kirjoitustaidolle sekä lisää koulutuksen arvostusta.
Mitä jos tätä tulosta ei olisi saatu aikaan?
Luku- ja kirjoitustaidottomuus lisää pakolaisten haavoittuvuutta ja kykyä kotiutua vastaanottavaan yhteiskuntaan. Luku- ja kirjoitustaidottomilla on korkeampi riski joutua erilaisen taloudellisen ja muun hyväksikäytön uhreiksi. Lisäksi he jäävät helpommin erilaisen yhteisötoiminnan ulkopuolelle, eivätkä sosialisoidu muiden kuin omankielistensä yhteisön jäsenten kanssa.
Miksi tämä asia on merkittävä myös Suomen näkökulmasta?
Suomen kehitysyhteistyön painopisteenä on vuosia ollut koulutus sekä naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen, joihin pakolaisten, etenkin naisten, luku- ja kirjoitustaidon parantaminen keskeisesti liittyy. Lukutaito mahdollistaa aktiivisemman yhteiskunnallisen osallistumisen ja tukee demokratian vahvistumista hauraissa maissa. Ammattimainen kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jolla myös vaikutetaan Suomen maineeseen maailmalla.
Kysymyksiin vastasi Suomen Pakolaisavusta Marjukka Koskenkorva.